Suomalaistyttöjen näkemys teknologian roolista nykyajan ja tulevaisuuden työelämässä on huolestuttavan suppea – vain viidennes tytöistä uskoo hyvin todennäköisesti työskentelevänsä tulevaisuudessa alalla, jolla tarvitaan teknologiaa.
Vain harva suomalaistyttö on kiinnostunut työllistymään teknologia-alalle ja jopa neljännes uskoo, ettei tarvitse teknologiaa tulevaisuudessa työssään lainkaan. Tiedot käyvät ilmi Microsoftin teettämästä kyselystä, johon osallistui noin 1 400 suomalaista tyttöä ja nuorta naista. Kyselyn paljastama suuntaus on huolestuttava, sillä Teknologiateollisuuden vasta julkaistun selvityksen mukaan teknologia-alalle tarvitaan Suomessa yli 53 000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Tämän lisäksi teknologiaosaamisen tarve lisääntyy tulevaisuudessa entisestään kaikilla aloilla.
”On äärimmäisen huolestuttavaa huomata, että vain 20 % kyselyyn vastanneista tytöistä uskoo erittäin todennäköisesti työskentelevänsä tulevaisuudessa alalla, jolla tarvitaan teknologiaa. Digitalisoituvassa yhteiskunnassa tämän luvun pitäisi olla 100 %”, toteaa Marianna Halonen, Microsoftin koulutusalan ohjelmapäällikkö. ”Naisia ei voi jättää digitalisaation suunnittelun ja toteutuksen ulkopuolelle, sillä tulevaisuudessa jokaisessa työssä tarvitaan teknologiaa tavalla tai toisella. Yhteiskunnassa ja yrityksissä käynnissä oleva digitalisaatio tarvitsee kaikkia ja keskenään erilaisia ihmisiä.”
Taitavimmat teknologian käyttäjät myös kiinnostuneempia teknologia-alasta
Kyselyn mukaan tyttöjen kokemus omista teknologiataidoistaan on vahvasti sidoksissa heidän aikeisiinsa työskennellä teknologian parissa. Tytöistä, jotka arvioivat teknologiataitonsa ikätovereitaan paremmiksi, jopa 80 prosenttia uskoo työskentelevänsä hyvin tai melko todennäköisesti teknologiaa hyödyntävällä alalla. Sen sijaan muita heikommaksi teknologiataitonsa arvioivista tytöistä jopa 47 prosenttia arvioi, ettei todennäköisesti tarvitse teknologiaa tulevaisuudessa työssään lainkaan, ja 41 prosenttia uskoo melko tai hyvin todennäköisesti työskentelevänsä teknologiaa hyödyntävällä alalla.
Tyttöjen läheisillä ja opettajilla näyttää olevan merkittävä rooli tyttöjen teknologiataitojen kehityksessä. Kyselystä käy ilmi, että 69 prosenttia tytöistä kysyy neuvoa ystävältä ja reilu kolmannes sisarukselta tai isältä, kun he eivät osaa käyttää teknologiaa tai haluavat oppia lisää. Noin neljännes tytöistä pyytää apua opettajalta ja noin viidennes äidiltään. Suosituin neuvonantaja on kuitenkin hakukone, jonka puoleen kääntyy 74 prosenttia kaikista tytöistä.
”Tutkimusten mukaan ennakkoasenteet ovat yksi merkittävä tekijä oppimistuloksia selittävänä tekijänä. Koulun tehtävä on murtaa ennakkoasenteita ja antaa myönteisiä kokemuksia, luoda mahdollisuuksia onnistumisille, rohkaista kokeilemaan. On tärkeää luoda kosketuspintaa omaan elämään. Kun tytöt huomaavat, miten teknologiaa voi hyödyntää omassa elämässä, on helpompaa nähdä se myös osana omaa tulevaisuutta”, sanoo opetusneuvos Anne Onnela opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Kannustusta ja esikuvia tarvitaan
Tyttöjen kiinnostus teknologiaan ei syty ilman tukea ja kannustusta. Huolestuttavaa onkin, että lähes kolmannes tutkimukseen osallistuneista tytöistä totesi, ettei ole saanut kannustusta teknologian pariin keneltäkään.
Eniten tytöt kokivat saaneensa kannustusta ystävältä (40 %), julkkikselta kuten tubettajalta tai artistilta (29 %), opettajalta (23 %), isältä (18 %), sisarukselta (18 %) ja äidiltä (10 %). Vanhemmilla on kuitenkin suuri rooli: muita paremmaksi teknologiataitonsa arvioivat tytöt ovat saaneet keskimääräistä enemmän kannustusta teknologian pariin vanhemmiltaan ja vastaavasti muita heikommaksi taitonsa arvioivat kokivat saaneensa vanhemmiltaan keskimääräistä vähemmän kannustusta.
Muita kiinnostavia tutkimushavaintoja:
- Koodaustaitonsa arvioi hyväksi kaikista vastaajista vain 5 %.
- Tytöistä, jotka arvioivat teknologiataitonsa muita ikäisiään paremmiksi, 18 % koki olevansa myös hyviä koodaamaan.
- Jokseenkin kaikki tutkimukseen osallistuneet tytöt käyttävät päivittäin älypuhelinta ja arvioivat taitonsa sosiaalisen median suhteen hyviksi. Muiden digitaalisten laitteiden ja palveluiden kohdalla erot päivittäisessä käytössä ja käyttötaidoissa olivat kuitenkin huomattavat.
”Digitalisoituvan maailman kehittämiseen ja nuorten osallistamiseen tarvitaan isiä, äitejä, opettajia ja kaikkia muita yhteiskunnan toimijoita. Meidän pitää yhdessä kertoa nuorille, millaiseen maailmaan he ovat kasvamassa. Koulujen opinto-ohjauksella ja yhtä lailla yrityksillä on tässä erityisen kriittinen rooli: heidän pitää avata nuorille ymmärrystä uudenlaisista ura- ja työmahdollisuuksista niin neuvoilla kuin käytännön työkokemuksilla”, kehottaa Halonen.
Tietoja tutkimuksesta:
Microsoftin tilaaman selvityksen toteutti Demi-lehti verkkokyselynä huhtikuussa 2018 ja siihen osallistui 1 402 suomalaista tyttöä ja nuorta naista. Heistä 7 % oli 12-vuotiaita tai nuorempia, 58 % oli 13–15-vuotiaita, 24 % oli 16–17-vuotiaita ja 11 % oli 18-vuotiaita tai vanhempia. Tutkimuksessa selvitettiin tyttöjen suhtautumista teknologiaan ja sen käyttöön nyt ja tulevaisuuden työelämässä. Heitä pyydettiin myös arvioimaan omia teknologiataitojaan muihin saman ikäisiin verrattuna.
Lisätietoja:
Marianna Halonen, koulutusalan ohjelmapäällikkö, Microsoft Oy, puh. 0503582267, [email protected]
Anne Alarotu, viestintäjohtaja, Microsoft Oy, puh. 050 487 1308, [email protected]
Microsoft
Microsoft tarjoaa mobiili- ja pilvivetoisen maailman parhaat teknologia-alustat ja tuottavuuden avaimet. Yhtiön missio on auttaa jokaista maailman ihmistä ja organisaatiota saavuttamaan enemmän. Lisätietoa osoitteessa: www.microsoft.fi ja news.microsoft.com/fi-fi/. Twitterissä @MicrosoftSuomi