Microsoftin Business Evening -tapahtumassa Kiasmassa keskusteltiin digitalisaatiosta, rallista ja Suomen seuraavasta sadasta vuodesta sekä tutustuttiin uuteen ARS17-näyttelyyn.
Mitä tekemistä taiteella, ralliautoilulla ja politiikalla on digitalisaation kanssa? Entä miten ne liittyvät Suomen satavuotisjuhlaan ja tulevaisuuteen? Tätä kaikkea selvitettiin Microsoftin Business Evening -tapahtumassa Kiasmassa viime viikolla.
Illan isäntänä toiminut Microsoft Oy:n julkisen sektorin liiketoiminnan johtaja Mikko Pulkkinen avasi tapahtuman kertomalla tarinan ensimmäisestä koulupäivästään. ”Koulurakennus ja opettajat olivat samat kuin isälläni ennen minua, ja niin taisivat olla opetus- ja oppimismenetelmätkin”, Mikko kertoi. ”Nykyään oppiminen, opetus ja läksytkin ovat pilvessä. Digitalisaatio todella muuttaa tapojamme oppia.”
Miljoona euroa suomalaisille yliopistoille
Tapahtuman avasi Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Pekka Horo, joka katsoi puheenvuorossaan digitalisaatiota globaalista ja suomalaisesta näkökulmasta. ”Digitaalinen murros ei liity vain teknologiaan”, Pekka sanoi. ”Kyseessä on ennen kaikkea kulttuurinen muutos. Organisaatiot ja yhteiskunnat eivät voi uudistua, jos ihmiset eivät uudistu. Siksi tarvitsemme Suomessa ja muualla uusia kykyjä, uusia prosesseja ja kokonaan uusia tapoja toimia.”
Digitalisaation vauhdista ja mullistavista vaikutuksista huolimatta Pekka kertoi olevansa optimistinen Suomen tulevaisuudennäkymistä. ”Me suomalaiset olemme todella hyvässä asemassa digitaaliseen murrokseen. Maailman talousfoorumin WEF:n digitaalisten valmiuksien listalla Suomi on toisena ja Eurostatin mukaan Suomi on maailmanjohtaja pilvipalveluiden käytössä työelämässä”.
Auttaakseen Suomea pysymään kilpailukykyisenä ja luomaan hyvinvointia myös seuraavat sata vuotta Microsoft lahjoittaa tänä vuonna miljoona Yhdysvaltain dollarianeljälle suomalaiselle yliopistolle: Aalto-yliopistolle, Helsingin yliopistolle, Oulun yliopistolle sekä Tampereen teknilliselle yliopistolle. ”Suomi elää innovaatioista, ja tutkimus ja kehitys ovat siinä avainroolissa. Siksi haluamme tukea suomalaista huippututkimusta ja -koulutusta, etenkin näin koulutusleikkauksien aikana”, Pekka sanoi. Viime vuonna Microsoft sijoitti 14 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria suomalaisia esineiden internetiin liittyviä innovaatioita tukevaan IoT Paja -säätiöön.
”Kyse ei ole enää kilpailun voittamisesta, vaan pelin sääntöjen muuttamisesta kokonaan”
Illan paneelikeskustelun osallistujat lähestyivät digitaalista murrosta eri näkökulmista. He jakoivat ajatuksiaan siitä, miten digitalisaatiota voidaan edistää Suomessa, millaisia mullistuksia he näkevät omalla alallaan sekä miten Suomi saa parhaan hyödyn digitaalisesta tulevaisuudesta.
Teknologiamaailmaa edustanut Microsoft Oy:n ohjelmistokehitysjohtaja Petro Soininen korosti startup-maailman tuomista isoihin yrityksiin. ”Startupien ketterien ajatustapojen ja innovaatioiden yhdistäminen suuryritysten verkostoihin ja resursseihin tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia.” Hänen mukaansa Suomen menestystekijät digitaalisessa murroksessa ovat koulutus ja terveydenhuolto: ”Ne ovat moniin muihin maihin verrattuna tasa-arvoisia ja kaikkien saatavilla, ja tarjoavat loistavat työkalut ja pohjan digitaalisille innovaatioille tulevaisuudessakin.”
”Koulutus ja terveydenhuolto tarjoavat loistavat työkalut ja pohjan digitaalisille innovaatioille tulevaisuudessakin.”
Biohakkeri ja teknologiayrittäjä Teemu Arina muistutti, että teknologian lisäksi meidän tulee huolehtia biologisista koneistoistamme: ”Teknologian avulla voimme pitää parempaa huolta kehoistamme ja niin voida paremmin ja saada aikaan enemmän.” Myös Teemu uskoi terveysalan olevan yksi Suomen tulevaisuuden aloista. ”Suomessa on maailman paras tilanne kansainvälisten terveysalan innovaatioiden luomiseen. Meillä on loistava terveysjärjestelmä, jokaisella suomalaisella on oma sosiaaliturvatunnus ja me luotamme järjestelmiin. Täällä onkin jo luotu alustoja, kuten Kanta-järjestelmä, jotka ovat tulevaisuudessa kovia juttuja.”
Yritysmaailmaa edusti ABB:n toimitusjohtaja Pekka Tiitinen, joka korosti digitaalisen murroksen nopeutta: ”Digitalisaatio ja sen tuoma murros etenevät häkellyttävän nopeasti. Esimerkiksi nykyisessä tietokoneessani on hintaan suhteutettuna satatuhatta kertaa enemmän laskentatehoa kuin siinä koneessa, jonka sain kun tulin ABB:lle.” Digitaalinen murros ei kuitenkaan Tiitisen mukaan ole ainoastaan tekniikan kehittymistä. ”Tulevaisuudessakin parhaat kokemukset syntyvät ihmisten välillä, ja teknologia pitää huolen, että kaikki toimii sujuvasti.”
Politiikan näkökulmasta digitaalista murrosta lähestyi Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki. Hän toivoi digitaalisen murroksen tuovan ihmisille uusia tapoja onnistua ja menestyä. ”Kaikkien ihmisten menestys ei ole samanlaista, vaan eri ihmiset haluavat erilaisia asioita elämässään. Digitalisaatio voi luoda mahdollisuuksia tähän”, Elina sanoi. “Meidän poliitikkojen tehtävänä on poistaa esteitä digitaalisen murroksen tieltä samalla pitäen huolen siitä, että kukaan ei jää nopeassa kehityksessä jälkeen.”
Kaasu pohjassa tulevaisuuteen
Digitaalinen murros vaikuttaa myös huipputason moottoriurheiluun. Nelinkertainen rallin maailmanmestari Tommi Mäkinen nousi lavalle kertomaan, miten digitalisaatio auttaa hänen luotsaamaansa Toyota GAZOO -tallia.
”Me rakastamme autoja. Siksi haluamme GAZOO-tiimissä kehittää koko ajan parempia autoja”, Tommi kertoi.
GAZOO-tallissa työskentelee yhteensä yli 200 ihmistä 13 eri kansallisuudesta. ”Näin ison tiimin saaminen tekemään töitä yhdessä ja koordinoidusti on haastavaa. Siinä digitalisaatio auttaa meitä parhaiten. Digitaalisen teknologian avulla voimme jakaa tietoa ja dataa ja luoda uusia sujuvia työskentelytapoja.”
Myös autojen testaamisessa ja kehittämisessä digitaalinen murros on ollut nopeaa. ”Minun kisaurallani 1990-luvulla digitaalinen teknologia ei ollut niin tärkeässä osassa kuin nyt. Murros tapahtui lopullisesti vuosituhannen vaihteessa, ja sen jälkeen olemme käyttäneet rallissa joka vuosi yhä enemmän digitekniikkaa.” Nykyään yhdessä ralliautossa voi olla testauksen aikana satoja erilaisia sensoreita.
Tommi ei näe itseajavia ralliautoja vielä hetkeen erikoiskokeilla. ”Robottiautot olisivat uusi juttu myös faneille. Ketä he kannattaisivat, robotin koodannutta ohjelmistotiimiä vai auton rakentaneita insinöörejä?”
Tunnelataamo ja nettitaidetta
Tapahtumapaikan, Kiasman, kansainvälisen ARS17-suurnäyttelyn teemana on digitaalinen murros. Näyttelyn osana on myös ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetty verkossa toteutettu näyttely, joka jää verkkoon myös Kiasman fyysisen näyttelyn päätyttyä.
Microsoft on näyttelyn yhteistyökumppani ja luonut yhdessä Kiasman kanssa muun muassa interaktiivisen Tunnelataamo-taideteoksen. Voit tutustua ARS17-näyttelyyn ja Microsoftin Tunnelataamoon Kiasman nettisivuilla.