Miten mediatalot voivat vastata uuden median vahvaan nousuun?

 |   Microsoft News Center

Lapsena meistä moni katsoi iltaisin televisiota perheen kanssa sohvalla, todennäköisesti samaa ohjelmaa kuin moni naapureistammekin. Nyt yhteiset televisiohetket ovat harvassa, sillä jokainen katsoo haluamaansa sisältöä omalta älypuhelimeltaan, tabletiltaan tai läppäriltään – ehkä edelleen samalla sohvalla istuen.

”Olemme siirtyneet massamediasta henkilökohtaiseen mediaan ja massamarkkinoinnista kohdennettuun markkinointiin. Tämä muuttaa monien pitkäikäisten mediayhtiöiden liiketoimintamallia rajusti ja ne etsivät tapoja tehdä menestyksekästä bisnestä henkilökohtaisen median aikakaudella”, sanoo Rainer Kellerhals, Microsoftin mediatoimialan johtaja Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän alueella.

Median kulutus kokonaisuudessaan on tutkimusten mukaan lisääntynyt, etenkin koska ihmiset käyttävät enemmän aikaa digitaalisen median parissa mobiililaitteillaan. Mainostaminen on edelleen suuri bisnes ja merkittävä liikevaihdon lähde mediataloille. Mainostulot ovat jakautuneet viime vuosina kuitenkin uusiksi: printtimainonta on vähentynyt radikaalisti, ja digitaalinen media, hakukoneet ja sosiaalinen media mukaan lukien, on syrjäyttänyt massamedian kuten television aseman suurimpana mainosalustana. ”Kilpailu mainosrahoista on kovaa ja mediataloilla on kaksi vaihtoehtoa: käyttää digitaalisia alustoja, kuten hakukoneita ja sosiaalisen median verkostoja kumppaneinaan tehdäkseen liikevaihtoa sisältönsä avulla ja keskittyä itse sisällöntuotantoon. Mediayhtiöiden toinen vaihtoehto on luoda omat digitaaliset brändinsä ja henkilökohtainen mediakokemus suoraan omille asiakkailleen. Jälkimmäinen vaihtoehto ei ole helppo, mutta luonnollisesti parempi strategia. Teknologia auttaa siinä suunnattomasti”, sanoo Kellerhals. Alle listasimme keskeiset teknologiat mediataloien muutokseen.  

Mediatalojen liiketoimintamuutosta tukevat teknologian neljä keskeistä trendiä

Pilvi. Pilviteknologia auttaa mediataloja yhä enemmän sisällöntuottamisessa sekä jakamaan sisältöjä kustannustehokkaasti ja maailmanlaajuisesti. Lisäksi pilveen tallennettua sisältöä voivat helposti käsitellä ja muokata eri sisällöntuottajat, jolloin yhteistyö nopeutuu ja työvaiheet yksinkertaistuvat. Pilven ansiosta voidaan tuottaa myös sisältöä, jonka tuottaminen olisi muuten mahdotonta tai liian kallista.  ”Esimerkiksi elokuvassa ’Flight’ lentokone törmää kirkon torniin ja tuo kohtauksen renderöintiin käytettiin pilvipalveluiden laskentakapasiteettia. Pilvi on mediataloille valtava mahdollisuuksien alusta, sillä se laskee sisällöntuotannon kustannuksia ja auttaa mediayhtiöitä tehostamaan tuotannon työvaiheita sekä luomaan uutta mielenkiintoista sisältöä asiakkailleen”, jatkaa Kellerhals.

Data ja analytiikka. Henkilökohtainen media perustuu käyttäjien toiminnan ja mieltymysten ymmärtämiseen. Tuo ymmärrys puolestaan syntyy käyttäjistä kerättävän ja analysoitavan datan avulla. Käyttäjien datasta mediayhtiöiden on mahdollista ymmärtää, mitä sisältöjä asiakkaat käyttävät eniten, millä laitteella, kuinka pitkään ja miten he siirtyvät sisällöstä toiseen. Nämä tiedot auttavat mediayhtiöitä kehittämään suosituksia asiakkailleen ja sitomaan asiakkaat kanavaansa vahvemmin. Tästä seuraa se, että henkilökohtaiseksi luotu mediakokemus rohkaisee asiakkaita siirtymään satunnaisista sisällön kuluttajista tilaajiksi ja pysymään kanavalla. Asiakasymmärrys ja mahdollisuus kohdentaa heille sisältöä auttavat mediayhtiöitä myös houkuttelemaan mainostajia kanavilleen, koska mainostajat voivat kohdentaa mainontansa juuri haluamilleen kohderyhmille. ”Me kaikki käytämme paljon enemmän aikaa mediassa, silloin kun sen sisältö on meille kuluttajina kiinnostavaa. Kuluttajien mieltymysten ymmärtäminen antaa mediataloille mahdollisuuden investoida juuri oikeanlaiseen sisältöön ja luoda kanava kohdennettuun mainontaan. Mediayhtiöiden pitää kerätä ja hyödyntää asiakkaidensa tietoja entistä paremmin ja samalla noudattaa olemassa olevia ja voimaan tulevia säännöksiä ja asetuksia, kuten GDPR:ää”, neuvoo Kellerhals.  

Tekoäly. Tekoäly mullistaa monen muun alan ohella myös mediaa. Tekoälyä voi käyttää esimerkiksi kuvankäsittelyyn, sisällön sävyn analysoimiseen, kielen kääntämiseen ja puhutun sisällön tekstittämiseen. Tekoälyn ansiosta sisällöntuottajat voivat myös luoda usein toistuvia sisältötyyppejä, kuten urheilutuloksia tai yritysten osavuosikatsauksia, automaattisesti ja nopeasti. ”Tekoäly voi koostaa tekstejä ja kuvituksia tiedon ja valmiin sisältömallin perusteella. Toimitustiimi voi tällöin keskittyä muokkaamaan, hiomaan ja syventämään koottua sisältöä niin, että siitä tulee entistä kohdennetumpaa oikealle yleisölle. Toimitukset voida luoda sisältöä nopeammin ja palvella eri kohderyhmiä entistä paremmalla sisällöllä. Tekoälyn käyttö on kuitenkin suunniteltava aina niin, että se tukee ihmisten työtä ja on läpinäkyvää”, kuvailee Kellerhals.

Uudet laitteet. Sisältöä ei jatkossa kuluteta vain nyt käytössä olevilta ruuduilta vaan esimerkiksi ääniohjatuilta kaiuttimilta, yhdistetyn todellisuuden laitteilla kuten HoloLensillä tai vaikka huonekaluihin kuten jääkaappiin upotetuilta ruuduilta. ”Mediayhtiöiden pitää harkita sopivan sisällön, kuten uutisten, keittokirjojen tai urheiluvinkkien muokkaamista näihin kanaviin soveltuviksi”, neuvoo Kellerhals.

”Media-ala digitalisoituu nopeammin kuin moni muu ala, ja mediayhtiöillä on kiire, sillä kilpailu on kovaa. Kuluttajat haluavat entistä enemmän henkilökohtaista sisältöä ja hyljeksivät heille epärelevanttia tarjontaa. Mediayhtiöt menestyvät, jos ne käyttävät teknologiaa viisaasti ymmärtääkseen asiakkaitaan ja luodakseen kiehtovia kokemuksia, joilla ne tavoittavat asiakkaansa erilaisten laitteiden kautta”, kiteyttää Kellerhals.