Orkesterin eri soittimilla on erilaiset, mutta yhtä tärkeät tehtävänsä, ja ne yhdessä synnyttävät upean esityksen. Mutta jos viulut tai puhallinsoittimet jäävät hetkeksikin jälkeen, koko esitys kärsii. Kaupunkimme koostuvat samaan tapaan eri yksiköistä, joilla on omat tehtävänsä esimerkiksi terveydenhuollossa, koulutuksessa tai joukkoliikenteessä. Me kaupunkilaiset toimimme “kaupunkiorkesterin” eri osien kanssa ja odotamme niiltä täydellisen harmonista yhteistyötä.
Kaupunkien valtuustot ja viranomaiset ohjaavat kaupungin kokonaisuutta niin kuin kapellimestari orkesteriaan. Kun kaupungit kehittyvät älykkäämpään suuntaan ja hyödyntävät yhä enemmän teknologiaa lisätäkseen kestävää kehitystä, hyvinvointia ja kaupunkilaisten osallistumista, kuka vastaa kokonaisuudesta ja mitä työnkuva tarkkaan ottaen sisältää?
Lontoon vastaus on Theo Blackwell, kaupungin ensimmäinen Chief Digital Officer eli digitaalisesta kehityksestä vastaava johtaja, joka palkattiin tekemään suurkaupungista ”entistä parempi paikka elää, työskennellä ja sijoittaa”. Pariisi on rekrytoinut oman Chief Data Officerin, jonka jatkuvasti haastavammaksi muuttuva tehtävä on suitsia tietomäärät ja analytiikka kaupunginhallinnon palvelukseen. Helsinki on myös palkkaamassa omaa digitalisaatiojohtajaansa, jonka tehtävänä on edistää digitalisaation mahdollisuuksia kaupungin koko organisaatiossa.
Lähestymistavoista ja virkanimikkeistä riippumatta on selvää, että kaupunkien johdolla on kova paine tehdä kaupungeista älykkäämpiä, turvallisempia ja tehokkaampia asukkailleen ja hyödyntää samalla teknologiaa tuloksellisesti. Aidosti älykkäiden kaupunkien pitää yhdistää teknologia ja data, analysoida tulokset ja pitää niiden avulla toimintansa vireessä, sillä vuoteen 2050 mennessä jo 70 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupungeissa – 2,7 miljardia ihmistä nykyistä enemmän.
Kaupunkeihin suuntautuvaa muuttoliikettä ajaa suurelta osin lupaus paremmasta ja innovatiivisemmasta elämästä. Teoksessaan ”Where Good Ideas Come From” Steve Johnson väittää, että ”10 kertaa naapuriaan suurempi kaupunki ei ole 10 kertaa innovatiivisempi, vaan 17 kertaa innovatiivisempi”. Innovaatioiden paine ja määrä saa kansalaiset vaatimaan asuinpaikaltaan älykkäämpiä ja parempia palveluita, kuten reaaliaikaisia liikenteen poikkeustiedotteita tai mahdollisuutta rekisteröityä käyttämään palveluita verkossa. Tähän kysyntään kaupunkien hallinnot pyrkivät vastaamaan kovaa vauhtia. Samalla kuitenkin myös perusasioiden on oltava kunnossa – nopea kaupungistuminen luo lisää painetta energiasta, puhtaasta vedestä ja jätehuollosta vastaaville tahoille.
Teknologia älykaupunkien sydämessä
Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, mutta oikeat teknologia-alustat voivat helpottaa sitä. Esimerkkejäkin on jo olemassa etenkin energiankäytön tehostamisessa: luxemburgilaisen Esch-sur-Alzetten viranomaiset kehittivät Microsoft Azuren pohjalle mobiilisovelluksen, joka seuraa kaasun, veden ja lämmön käyttöä asukkaiden kodeissa keräämällä tietoa sovellusta käyttävistä laitteista ympäri kaupungin. Näin resurssien käyttöä voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin. Espanjan Gandiassa kunnallisviranomaiset ovat puolestaan asentaneet kaupunkiin yli 13 000 tietoverkkoon yhdistettyä lyhtypylvästä, joiden avulla energiankäyttöä voidaan ohjata ja seurata etäyhteyden kautta. Myös tämä toimii Microsoftin Azuressa. Kaupunki on vähentänyt energiankäyttöään 80 prosenttia ja laskenut samalla CO2-päästöjään.
Infrastruktuurin lisäksi kasvavien kaupunkien on pidettävä huoli asukkaistaan. Espoo kehittää palveluitaan tukemaan asukkaidensa hyvinvointia ja on aloittanut tekoälykokeilun, jossa yhdistetään varhaiskasvatus- sekä sosiaali- ja terveysdataa. Tavoitteena on ymmärtää paremmin sitä, mitkä tekijät vaikuttavat espoolaisten hyvinvointiin ja kaupungin tarjoamien palvelujen käyttöön ja miten espoolaisille voisi luoda yhteneväisiä palvelupolkuja tekoälyn avulla. Projektissa hyödynnetään datan lisäksi myös Microsoftin Azure-pilvipalveluita.
Kaupunkien uudet palvelut hyödyntävät uusia teknologiaratkaisuja, joiden välillä kulkee suuri määrä tietoa. Siksi myös toimivan tietoturvan rooli kasvaa. Kun kaupungit alkavat jakamaan tietoja yli kansalais-, laitos-, laite- ja infrastruktuurirajojen, on varmistettava, että tiedot ovat turvassa väärinkäytöksiltä. Älykaupunkeja pyörittävien sovellusten ja laitteiden on kyettävä kestämään palvelunestohyökkäykset. Tähän vaadittava teknologia löytyy jo julkisesta pilvestä sekä Microsoft Azuren kaltaisista palveluista, jotka tarjoavat enemmän suorituskykyä, skaalautuvuutta ja turvallisuutta kuin mihin useimmat organisaatiot omilla resursseillaan kykenevät. Meidän on otettava yhdessä vastuu ihmisten verkkoturvallisuudesta. Turvallisuus muistuttaa orkesterin harjoittelua. Sitä ei välttämättä näe tai kuule, mutta tiedämme, miten tärkeää se on kokonaissuorituksen osalta.
Kaupunkien tulevaisuus näyttää kiistatta innostavalta. Älykaupungin luomiseen ja ylläpitoon tarvitaan ainutlaatuista osaamista ja kykyä ohjata yhä monimutkaisempi kaupunki-infrastruktuuri oman digitaalisen muutosprosessinsa läpi. Vain ainutlaatuinen sekoitus uusia suunnittelukäytäntöjä, älyratkaisuja ja alan johtavaa turvallisuusosaamista tuottaa halutun lopputuloksen. Teknologian avulla kaupunkien toiminta harmonisoituu ja voimme jatkaa samassa tahdissa pitkälle tulevaisuuteen.
Klikkaa tästä ja lue lisää Microsoftin visiosta muuntaa kaupunkeja digitaalisesti.