Kuinka yrityskulttuuri muuttuu, kun tekoäly astuu kuvaan?

 |   Microsoft News Center

Tämän vuoden World Economic Forumissa Sveitsin Davosissa yksi kuumimmista puheenaiheista oli tekoäly. Tekoäly muuttaa tapaamme elää, eikä yksikään toimiala välty muutokselta. Mutta mitä tämä tarkoittaa työnteon tulevaisuudelle?

Olemme juuri julkaisseet digikulttuurin tarpeesta tuoreen tutkimuksen, ja Davosissa työn ja johtamisen muutoksesta keskustelivat Microsoftin EVP ja globaali Sales, Marketing & Operations -johtaja Jean-Philippe Courtois, A.T. Kearneyn digitalisaatiopraktiikan globaali johtaja Arjun Sethi sekä London Business Schoolin organisaatiotieteiden professori Herminia Ibarra.

Professori Ibarra, olette tehnyt akateemista tutkimusta yrityskulttuurista. Miten yrityskulttuuri muuttuu, kun tekoälyn käyttö lisääntyy? Entä miten kulttuuria johdetaan tällä uudella aikakaudella?

Herminia Ibarra: Tutkimus osoittaa, että tekoälyn ja muiden digitaalisten teknologioiden tuottavuushyödyt riippuvat yrityksen kyvystä kytkeä uusi teknologia osaksi liiketoimintansa ydinprosessejaan. Tällainen muutos on todennäköisempi kulttuureissa, joissa kannustetaan kokeilemiseen, ketterään kehitykseen ja kasvamisen asenteeseen. Kulttuuria johdetaan entisestä oikeassa olemisen ja vastauksien arvostamisesta kulttuuriin, jossa annetaan arvoa eriäville mielipiteille, kysymysten esittämiselle ja nopealle iterointiprosessille.

Jean-Philippe ja Arjuni, mitä vastuullisten yritysjohtajien tulee tehdä varmistaakseen, että tekoäly integroidaan tehokkaasti ja että se täydentää työntekijöiden osaamista?

Jean-Philippe Courtois: Microsoftin näkemys tekoälystä on ennen kaikkea ihmislähtöinen. Tekoäly vahvistaa ihmisen omaa osaamista ja oivalluskykyä. Älykäs teknologia keskustelee ihmisten kanssa ja ymmärtää heitä ja innovatiiviset työkalut auttavat ihmisiä tekemään työnsä paremmin ja tehokkaammin. Vastuuntuntoiset yritysjohtajat ottavat tekoälyhankkeissa myös tämän näkökulman huomioon.

Tällä hetkellä on kolme keskeistä tapaa integroida tekoälyä liiketoimintaan: keskusteluagentit eli chatbotit, älykkäät sovellukset ja liiketoimintaprosessien uudistaminen. Yritysjohtajille kysymys on siis sen ymmärtämisestä, miten he voivat täydentää työntekijöidensä osaamista tekoälyn avulla. Kyse on pitkän aikavälin strategisesta liiketoiminnan suunnittelusta, ja samalla on johdettava työntekijöiden muutosta, sillä ihmisten on opeteltava uusia taitoja.

Menestyksekäs digitalisaatio vaatii laajaa keskustelua kulttuurin johtamisesta. Uskon siis, että meidän yritysjohtajien on oltava ennen kaikkea empaattisia ja autettava ihmisiä muutoksessa.

Arjun Sethi: Yritysjohtajien vastuulla on tarjota tasapainoinen näkemys tekoälystä ja varmistaa samalla, että johtoryhmä ja muu henkilöstö ymmärtävät, että tekoäly ei ole enää pelkkä scifi-ilmiö, vaan osa liiketoimintaa. Hyvä johtaja osaa hälventää myytit tekoälyn ympäriltä. Toki johtajien on tunnustettava, että tekoäly tulee vähentämään toistuvia rutiinitehtäviä, ja autettava työntekijöitä ymmärtämään, miten tekoäly helpottaa heidän työtään ja auttaa heitä suoriutumaan siitä paremmin.

Vastuullisten johtajien on myös osoitettava, että he eivät ole vain investoimassa seuraavaan trendikkääseen innovaatioon, vaan työntekijöiden osaamisen kehittämiseen ja uusiin työkaluihin, jotta he voivat hyödyntää uusia teknologioita työssään. Tämä tarkoittaa, että työnteko älykkäiden koneiden kanssa ja dataa hyödyntävissä ympäristöissä tehdään työntekijöille mielekkääksi.

Minkä neuvon antaisitte seuraavan sukupolven yritysjohtajille? Miten tekoäly vaikuttaa heidän rooleihinsa?

Ibarra: Tekoäly muuttaa kaiken: miten johtajat laativat strategian, suunnittelevat liiketoimintaa, palkkaavat työntekijöitä ja tekevät päätöksiä, muutamia tehtäviä mainitakseni. Koska data on tekoälyn maailmassa avainroolissa, johtajien täytyy purkaa siiloja yrityksen eri osien väliltä, jotta he saavat koottua dataa tekoälyjärjestelmässä hyödynnettäväksi. Heidän täytyy osallistaa muutokseen myös suoraan asiakkaiden kanssa työskentelevät ihmiset, jotka näkevät työssään tekoälyn tarjoamat uudet liiketoimintamahdollisuudet. Heidän pitää ennen kaikkea ruokkia yrityksessä oppimisen kulttuuria, jotta ihmiset eivät pelkää kertoa heille kokemuksistaan ja näkemyksistään.

Courtois: Olen täysin samaa mieltä. Microsoftilla me olemme sisäistäneet oppimisen kulttuurin. Emme enää sano: ”Tiedän kaiken”, vaan sen sijaan sanomme nyt: ”Olen valmis oppimaan kaiken”. Osallistamisesta puheen ollen, ajatellaanpa todella datapohjaista yritystä. Kaikkien organisaation osien kyky hyödyntää tietoa reaaliajassa hyvien liiketoimintapäätösten tueksi voi uudistaa yrityskulttuurin. Tolstoi sanoi: ”Kaikki haluavat muuttaa maailmaa, mutta kukaan ei halua muuttaa itseään”. Yritysjohtajien täytyy arvostaa tekoälyn luomia mahdollisuuksia.

Sethi: Tuo on hieno lainaus! Minusta tulevaisuuden yritysjohtajien tulee olla sekä teknologia- että yritysjohtajia – nämä kaksi kulkevat nyt käsi kädessä. A.T. Kearneylla tutkimuksemme on osoittanut, että jokaista neljää työtehtävää kohtaan, jotka automaatio korvaa, syntyy yksi uusi työ automaation hallinnassa. Tulevaisuuden yritysjohdon täytyy hallita teknologian hyödyntämisen strategiset mahdollisuudet, joilla saavutetaan liiketoiminta- ja kilpailuetua. Johtajien täytyy kyetä työskentelemään yli organisaatiorajojen ja hyvin monenlaisten kumppaneiden kanssa ja olla valmiita kohtaamaan liiketoimintaa mullistavia trendejä. Nopeus, ketteryys ja kyky vastata uusien kilpailijoiden haasteeseen ovat ratkaisevia tekijöitä heidän menestyksensä kannalta.

Olemme puhuneet yritysjohdosta, mutta mitä tekoäly tarjoaa työntekijöille?

Sethi: Tekoäly voi sitouttaa työntekijöitä tehokkaasti, kun he näkevät, miten suuresti se voi parantaa heidän tuottavuuttaan ja täydentää heidän osaamistaan. Esimerkiksi lääkäri voi hoitaa potilasta satojen kilometrien päästä etäohjattavien laitteiden ja etävalvontapalveluiden avulla. Vastaavasti opettaja voi opettaa esimerkiksi kehitysmaan lapsia kotoaan Yhdysvalloista tai Euroopasta käsin.

Courtois: Mainitsin aiemmin, että visiomme tekoälystä on, että se vahvistaa ihmisen omaa osaamista ja oivalluskykyä. Tämä on tärkeää muistaa aina puhuttaessa tekoälyn vaikutuksista työntekijöihin. Voin antaa pari esimerkkiä siitä, mitä asiakkaamme ovat tehneet tällä saralla.

Hyvä esimerkki on uutis- ja informaatiotuotantoon sekä kustannus- ja julkaisutoimintaan erikoistunut Thomson Reuters. Yhtiö halusi uudistaa verkkopalveluidensa asiakaskokemuksen ja lisäsi palveluiden käyttöä merkittävästi käyttämällä automaattisia videosuosituksia: videoiden näyttökertojen määrä kasvoi kymmenkertaiseksi ja videokohtainen katseluaika kasvoi 30 prosentilla. Samaan aikaan kulut pienenivät. Ihmiset toki edelleen luovat videot, ja nyt yhä useammat näkevät nämä videot, minkä lisäksi yhtiöllä on dataa siitä, mitkä videot vetoavat katsojiin parhaiten.

Sitten on Jabil, yksi maailman johtavista suunnittelu- ja tuotantoratkaisujen tarjoajista. Se on luonut ennakoivan analytiikan ratkaisunsa Microsoft Azuren koneoppimisen pohjalle. Alusta ennustaa virheet ja häiriöt tuotantolinjalla jo ennen kuin ne ilmenevät, mikä säästää aikaa ja rahaa. Samalla asiakkaille pystytään toimittamaan ensiluokkaista laatua lyhyemmillä toimitusajoilla läpi tuotantoketjun.

Sitten on vielä WeChat, yksi Kiinan käytetyimpiä sosiaalisen median sovelluksia, jonka omistaa Tencent. Poistaakseen kielimuurin ihmisten väliltä Microsoft ja Tencent lisäsivät yhteistyössä chatteihin Microsoft Translator -käännöspalvelun. Käyttäjät voivat siis viestitellä helposti eri kielillä, ja kääntää viestinsä napinpainalluksella.

Nämä esimerkit luovat arvoa yrityksille monin tavoin, mutta ne myös antavat ihmisille mahdollisuuden keskittyä niihin tehtäviin, jotka vain ihminen voi hoitaa, ja liiketoiminnan edistämiseen.