Oluen sormenjälki – näin tekoäly voi luoda seuraavan tuopillisesi

Apr 11, 2018   |   Microsoft News Center

Carlsbergin tutkimuslaboratorio Tanskassa luo tuhat olutnäytettä päivittäin. Vuodessa tästä määrästä riittäisi kaksi näytettä jokaista Kööpenhaminan asukasta kohden.

Tutkimuksen avulla Carlsberg suuntaa katseensa tulevaan ja teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. Yhtiö on investoinut miljoonia uuteen tutkimushankkeeseen, joka on osuvasti nimetty oluen sormenjäljeksi – Beer Fingerprinting. Tekoälyä hyödyntävä hanke muuttaa tavan, jolla oluita valmistetaan ja nautitaan.

Älykästä olutta

Oluen sormenjälki -hanke on Carlsbergin tutkimuslaboratorion johtajan ja hiivakäymisen professorin Jochen Försterin ideoima pilottiprojekti. Tutkimuksessa käytetään huipputarkkoja sensoreita, jotka pystyvät mittaamaan tarkasti oluen vivahteita ja aromeja ja luomaan näin jokaiselle yksittäiselle näytteelle oman ”makusormenjäljen”.

Järjestelmästä saatua tietoa voidaan käyttää uusien oluthiivojen tutkimiseen ja lopulta uusien oluiden kehittämiseen.

Järjestelmä on luotu yhteistyössä Carlsbergin, Aarhusin yliopiston iNano -yksikön, DTU Chemical Engineering -yrityksen, Tanskan innovaatiokeskuksen ja Microsoftin kanssa, ja se on teknologisesti ensimmäinen laatuaan. Microsoftin tekoälyratkaisujen, mukaan lukien koneoppimisen ja digitaalisen pilvialustan ansiosta Carlsberg pystyy valitsemaan ja kehittämään uudenlaisia panimohiivoja ja käyttämään niitä niin perus-, käsityö-, erikois- kuin alkoholittomienkin oluiden valmistuksessa huomattavasti nopeammin ja laadukkaammin kuin aikaisemmin.

”Analytiikka ja älykäs pilviteknologia ovat tässä tutkimusprojektissa avainasemassa. Tutkimus myös yhdistää asiantuntemusta usealta tutkimusalalta. Seuraamme innokkaasti, miten tutkimus edistyy ja miten sen avulla Carlsberg voi saada tuotteitaan nopeammin markkinoille”, kertoo Ricky Gangsted-Rasmussen, vähittäiskaupan toimialajohtaja Microsoftilla Tanskassa.

Mahdollisuuksia myös muille toimialoille

Kolmivuotinen tutkimusprojekti vahvistaa Tanskan asemaa maailman olutmarkkinoilla. Sen innostamana odotetaan syntyvän innovaatioita ja uusia start-up-yrityksiä myös panimoalan ulkopuolelle, esimerkiksi ympäristö-, lääke- ja elintarviketeollisuuteen.

”Sensorialustan kehityksessä piilee valtava potentiaali laajempaan tutkimukseen, ja myös start-upien perustaminen helpottuu. Toistaiseksi ei ole olemassa nopeaa pitoisuudenmittausjärjestelmää, jolla voidaan päätellä juomien makuyhdistelmiä. Tämän kehittäminen on kuitenkin tärkeää, jotta voimme varmistaa, että laboratoriossa jatketaan mahdollisimman korkealaatuisten oluiden kehitystä ja näytetään mallia panimoteollisuudelle Tanskassa ja muualla maailmassa”, Carlsbergin tutkimuslaboratorion johtaja Jochen Förster kertoo.

Microsoftin älykästä pilviteknologiaa hyödyntää innovatiivisesti myös suomalainen Valoya, joka suunnittelee ja toteuttaa LED-valojärjestelmiä kasvilaboratorioille sekä viljelijöille. Valoyan Light DNA -järjestelmä pystyy tallentamaan valo-olosuhteet mistä vain maailmassa ja kopioimaan ne älykkäiden valojen avulla asiakkaan luokse. Koko järjestelmän alustana pyörii Microsoft Azure -pilvipalvelu. Valoya hyödyntää myös Azuren koneoppimista ja tekoälyä eri LED-elementeille syötettävän tehon laskemiseen oikean valon tuottamiseksi.

”Carlsbergin hankkeen tuloksia ja oppeja voidaan varmasti hyödyntää myös muilla teollisuuden aloilla. Mitä enemmän jotain tekoälyteknologiaa hyödynnetään ja kehitetään, sitä paremmin myös muut toimijat pystyvät hyödyntämään tekoälyn mahdollisuuksia”, huomauttaa Mikko Viitaila, Microsoftin teknologiajohtaja Suomessa.