Microsoftin tuoreen, 15 Euroopan maata kattavan tutkimusraportin mukaan suomalaisyritykset ovat Euroopan huippua tekoälyn hyödyntämisessä. Kaikki tutkimukseen Suomessa osallistuneet yritykset käyttävät tekoälyä ainakin jossain määrin, ja 14 prosenttia hyödyntää tekoälyä jo monipuolisesti liiketoimintaprosesseissa ja työn tukena.
Keskimäärin yhtä edistyneiden yritysten osuus Euroopassa on vain 4 prosenttia. Myös yritysten valmiudet tekoälyn hyödyntämiseen ovat muuta Eurooppaa edellä muun muassa analytiikkaosaamisen, johtamisen, yrityskulttuurin ja ekosysteemiyhteistyön osalta. Kuitenkin Suomessakin puolet yrityksistä on tekoälyn käytössä vielä pilotointivaiheessa, ja 14 prosenttia vasta suunnittelee tekoälyn käyttöönottoa.
EY:n Microsoftille toteuttamaan tutkimukseen osallistui 277 yritystä, joista 22 Suomesta. Tutkimusraportin mukaan 79 prosenttia vastaajista Euroopassa ja 86 prosenttia vastaajista Suomessa arvioi tekoälyn yritykselleen tärkeäksi digitalisaatiohankkeeksi. Valtaosa Euroopan yrityksistä pitää tekoälyä kuitenkin vain yhtenä digihankkeena muiden joukossa.
”Tekoälytekojen aika on nyt. Monet suomalaisyritykset ovat jo toteuttaneet menestyksekkäitä pilottihankkeita, mutta liian monessa yrityksessä ollaan vielä tekoälyn suhteen odottavalla kannalla”, sanoo Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen.
”Keväällä julkaisemamme tutkimuksen mukaan tekoäly edustaa Suomelle 47 miljardin euron taloushyötyä vuoteen 2023 mennessä. Näemme selkeästi, että myös yritykset uskovat tekoälyn vaikutukseen ja mahdollisuuksiin. Jotta yritykset ja julkinen hallinto lähtee vahvemmin tekoälytekoihin, tarvitaan osaltaan yhteistä keskustelua ja toimia tekoälyn soveltamisen periaatteita ja eettisyydestä sekä yrityksiltä rohkeutta laajentaa onnistuneita pilotteja liiketoimintaan ja lopettaa niitä kokeiluja, jotka eivät tuota tuloksia”, neuvoo Tolvanen.
81 prosenttia eurooppalaisista ja 86 prosenttia suomalaisyrityksistä arvioi tekoälyllä olevan merkittävä vaikutus yrityksen toimialaan seuraavan viiden vuoden aikana. Kiristyvän kilpailun ja uusien tuotteiden ja palveluiden uskotaan vaikuttavan etenkin yritysten ydinliiketoimintaan. Toisaalta jopa 32 prosenttia vastaajista uskoo tekoälyllä olevan lähitulevaisuudessa erittäin suuri vaikutus yritykselle täysin uusille liiketoiminta-alueille.
Tekoälyn tärkeimpinä käyttökohteina nähdään Suomessa ja muualla Euroopassa erityisesti ennustava analytiikka ja ennakoiva huolto sekä älykäs automaatio. Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä Euroopassa yli 70 prosenttia ja Suomessa yli 90 prosenttia arvioi näillä sovelluksilla olevan hyötyä liiketoiminnalleen. Tällä hetkellä monipuolisimmin tekoälyä hyödyntävät liiketoiminnassaan teknologia-, media- ja tietoliikennealan, palvelualojen ja finanssialan yritykset.
Ei tekoälyä ilman tunneälyä
Tutkimukseen osallistuneet yritykset arvioivat myös tekoälyn menestyksekkääseen hyödyntämiseen liitettyjen valmiuksien merkittävyyttä ja osaamista omassa organisaatiossaan. Yritykset Suomessa tai muualla Euroopassa eivät arvioineet osaamistaan millään osa-alueella keskimääräistä paremmaksi, mutta suomalaisyritykset arvioivat itsensä muuta Eurooppaa selvästi paremmiksi etenkin tekoälymuutoksen johtamisessa. Myös edistyneen analytiikan, avoimen yrityskulttuurin, ekosysteemiyhteistyön ja ketterän kehityksen osaaminen ovat Suomessa Euroopan kärkeä. Suomalaisyritykset myös arvioivat nämä valmiudet tärkeämmiksi kuin yritykset Euroopassa keskimäärin.
Ainoa alue, joka Suomessa arvotettiin vähemmän tärkeäksi kuin Euroopassa keskimäärin ja jossa suomalaisyritysten kyvyt ovat myös muuta Eurooppaa heikommat, on tunneäly eli kyky ymmärtää ja jäljitellä ihmisten käyttäytymistä, vastata ihmisten tarpeisiin ja ottaa nämä huomioon tekoälyratkaisujen käytössä ja kehityksessä. Kuitenkin muualla Euroopassa tunneäly korreloi vahvasti tekoälyn hyödyntämisen kanssa, ja 80 prosenttia tekoälyn käytössä edistyksellisistä yrityksistä arvioi myös tunneälykykynsä hyväksi, kun osuus tekoälyn käyttöä vasta suunnittelevissa yrityksissä oli vain 16 prosenttia.
”Suomessa tekoälyhankkeet ovat vahvemmin johtovetoisia kuin Euroopassa keskimäärin, ja tekoälymuutoksen johtamisessa yritykset Suomessa arvioivat itsensä Euroopan huipuiksi. Tekoälyn menestyksekäs hyödyntäminen vaatii kuitenkin myös tunneälyä, empatiaa ja henkilöstön sitouttamista muutokseen”, Tolvanen jatkaa. ”Yrityksiin täytyy rakentaa tunneälyyn, luovuuteen ja yhteistyöhön kannustava kulttuuri, jossa teknologian avulla ihmiset voivat antaa parastaan. Kulttuuri, jossa ymmärretään asiakasta ja hänen tarpeitaan sekä osataan tukea omia työntekijöitä muutoksessa. Yritysten pitää suunnitella tekoälyratkaisuja työntekijöiden ja palveluja käyttävien asiakkaidensa tarpeiden pohjalta, ei teknologiavetoisesti tai pelkästään johdon näkemysten perusteella. Vain näin tekoälyn hyödyt saadaan laajennettua yksittäisistä projekteista kaikkeen yrityksen toimintaan, myös täysin uusille liiketoiminta-alueille.
Microsoft haluaa auttaa Suomea ja suomalaisia ymmärtämään, käyttämään ja soveltamaan tekoälyä kasvun ja oppimisen tueksi. ”Tekoäly koskettaa tulevien vuosien aikana koko Suomea. Me Microsoftina haluamme edistää suomalaisten tekoäly-ymmärrystä ja auttaa 2 miljoonaa suomalaista vuoteen 2020 mennessä näkemään ja kokemaan, mitä tekoäly meille tarjoaa. Samaan aikaan aiomme kouluttaa 20 000 tekoälyosaajaa Suomeen”, kiteyttää Tolvanen.
Tietoja tutkimuksesta
Microsoftin tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eurooppalaisten yritysten valmiuksia tekoälyn käyttöön ja yritysten näkemyksiä tekoälyn käyttökohteista, mahdollisuuksista ja riskeistä sekä tekoälyn hyödyntämistä tukevista kyvykkyyksistä. Tutkimuksen toteutti EY, ja siihen osallistui yli 300 etupäässä yritysten ylintä johtoa edustanutta henkilöä 15:stä Euroopan maasta: Alankomaat, Belgia & Luxemburg, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi ja Tanska. Tutkimus toteutettiin verkkokyselyn ja erillishaastattelujen yhdistelmänä. Suomesta tutkimukseen osallistui johtajia 22 yrityksestä: Ahlström-Munksjö, Asiakastieto, DNA, Fazer, Finnair, Ilmarinen, Kemira, Metso, M-Files, Neste, Nokia, OP Ryhmä, Orion, Posti, Pöyry, S-Ryhmä, Stora Enso, Terveystalo, Tokmanni, UPM, Vaisala ja Valmet. Lataa tutkimusraportti täältä.
Lisätietoja:
Anne Alarotu, viestintäjohtaja
puh. 050 4871308