Oppimiseen panostavat yritykset menestyvät parhaiten kilpailussa työvoimasta. Koulujen vastuu digitaitojen perusopettajana korostuu, mutta työnantajilla on suuri rooli taitojen kehittäjänä. Yritysten tulee kantaa vastuuta henkilöstön osaamisen päivittämisestä tulevaisuuden tarpeiden mukaan, sanovat nuoret tulevaisuuden johtajat.
Kyse on kilpailuedun vaalimisesta, sillä yli 70 prosenttia tulevaisuuden johtajista näkee oppimiseen panostavien organisaatioiden nousseen jo nyt kilpailun kärkeen. 24 prosenttia heistä uskoo oppimiseen panostavien yritysten nousevan kilpailijoiden edelle viimeistään seuraavan viiden vuoden sisällä.
Tiedot käyvät ilmi Microsoftin ja Keskuspuiston Nuorkauppakamarin Demos Helsingillä teettämästä tutkimuksesta, joka selvitti nuorten johtajien näkemyksiä tulevaisuuden työelämästä.
“Tulevaisuuden menestyvät organisaatiot ovat osanneet ottaa digitaaliset palvelut keskeiseksi kilpailutekijäksi. Tämä vaatii myös työntekijöiltä uudenlaista ajattelua. Digitaaliset työkalut kehittyvät nopeasti ja jatkuvasti, joten tietyn ohjelmiston käyttötaidolla ei sinänsä ole pitkäaikaista merkitystä työelämässä. Tärkeämpää on ymmärtää, mihin digitaaliset palvelut ja tekoäly pystyvät ja miten kulloinkin saatavilla olevia resursseja voi hyödyntää oman työn kehittämiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Digitaitojen perusteet on saatava jo koulussa, mutta menestys työelämässä vaatii jatkuvaa oppimista ja tiedon soveltamista”, sanoo Hannu Nikupeteri Keskuspuiston Nuorkauppakamarista.
Töissä ei pärjää ilman digitaitoja
Digitaalisten taitojen oppiminen on entistä tärkeämpää tulevaisuuden verkottuneessa ja tekoälyä hyödyntävässä työelämässä. 44 prosenttia tulevaisuuden johtajista uskoo, että rutiinitehtävät on siirretty tekoälylle viiden vuoden päästä. 52 prosenttia vastaajista uskoo, että tekoäly lisää merkittävästi ihmisten luovuutta, ja 80 prosenttia uskoo sen lisäävän tuottavuutta.
”Jotta tekoälyä voidaan hyödyntää yleisesti työelämässä, meillä pitää olla ihmisiä, jotka pystyvät tekoälyä kehittämään, ja toisaalta ihmisiä, jotka pystyvät sitä käyttämään”, sanoo Microsoftin opetusalueen ohjelmapäällikkö Marianna Halonen.
”Tosiasia on, että työelämässä tai vapaa-ajalla ei oikein enää pärjää ilman teknologisia taitoja. Niitä tarvitaan niin asiakaspalvelussa, hoitotyössä kuin asiantuntijatyössä ja yhtä lailla ostamisessa, laskujen maksamisessa tai vuorovaikutuksessa.”, Halonen jatkaa.
Kenen vastuulla digiosaaminen on?
Tutkimuksen mukaan tulevaisuuden johtajat ovat vielä epävarmoja siitä, kenen vastuulla digitaalisten taitojen opettaminen ja ylläpito tulevaisuudessa on.
70 prosenttia vastaajista uskoo, että tarvittavat digitaidot opitaan tulevaisuudessa kouluissa jo ennen työelämää. Käsitys digitaitojen sisällöstä on kuitenkin muutoksessa. Tulevaisuuden johtajien mukaan nykyinen koulutusjärjestelmämme painottaa tiedon hakemiseen liittyviä taitoja, kun taas tulevaisuudessa painopisteen tulisi olla tiedon soveltamisessa ja kriittisessä arvioinnissa.
”Kouluilla on erittäin tärkeä rooli lasten ja nuorten digitaitojen omaksumisessa. Kaikilla opettajilla ei kuitenkaan tarvitse olla täsmälleen samanlaista digiosaamista. On tärkeää, että koulut yhteisöinä voivat tarjota kaikille oppilaille tasa-arvoiset mahdollisuudet oppia digitaitoja. Siksi osaamisen johtaminen on kouluissa erityisen tärkeää. Koulut, jotka ovat yhteisönä sitoutuneet tekemään töitä lasten digitaitojen eteen ja joissa myös opettajien ammatillista kehittymistä johdetaan systemaattisesti, pystyvät tarjoamaan oppilailleen nämä tasa-arvoiset oppimisen mahdollisuudet”, sanoo Halonen.
84 prosenttia tulevaisuuden johtajista uskoo, että työnantajien vastuu digitaitojen jatkuvasta oppimisesta kasvaa entisestään. Kuitenkin samalla jopa 98 prosenttia uskoo, että yksilön oma vastuu oppimisesta korostuu tulevaisuudessa. Vaarana epäselvässä tilanteessa on, että erot ihmisten digitaidoissa kasvavat, jos taitojen ylläpito jää ihmisten oman aktiivisuuden varaan. Yli puolet tulevaisuuden johtajista uskookin, että erot työntekijöiden digitaidoissa kärjistyvät erittäin suuriksi viimeistään seuraavan viiden vuoden sisällä.
Digitaaliset työkalut voivat kuitenkin tulevaisuudessa auttaa myös tähän haasteeseen, vastaajat uskovat. Digitaaliset työkalut mahdollistavat yksilölliset opettamisen tavat sekä auttavat tunnistamaan yksilöllisiä vahvuuksia ja kasvattamaan niitä. Kaikille tulee taata samat oppimisen välineet ja alustat tasa-arvon ja samanlaisten kyvykkyyksien vahvistamiseksi, vastaajat näkevät.
”Viime kädessä vastuu oppimisesta ja osaamisesta on aina ihmisellä itsellään, sillä kukaan ei voi väkisin oppia toisen puolesta. On kuitenkin selvää, että erilaisissa tilanteissa vastuu osaamisesta on myös vahvasti työnantajalla, esimerkiksi silloin, kun vastavalmistunut tulee hyvin erilaisten digivaatimusten opiskelumaailmasta voimakkaasti digitalisoituneeseen työelämään tai kun työelämässä on suuri digitaalinen murros, vaikka tekoälyn ansiosta. Yhtä lailla teknologiatoimijoilla, kuten Microsoftilla, on osaltaan vastuu auttaa ihmisiä ja työyhteisöjä ymmärtämään uusien teknologioiden mahdollisuuksia”, kiteyttää Halonen.
Lue koko tutkimusraportti täältä.
Tietoja tutkimuksesta
Demos Helsingin yhdessä Keskuspuiston Nuorkauppakamarin kanssa Microsoftille tekemään kyselytutkimukseen vastasi 240 Suomen Nuorkauppakamarien 18–40-vuotiasta johtajuudesta ja itsensä kehittämisestä kiinnostunutta jäsentä. Tutkimuksen tuloksia täydennettiin Suomen Nuorkauppakamarien jäsenille järjestetyssä työpajassa.
Lisätietoja:
Anne Alarotu, viestintäjohtaja, Microsoft Oy
[email protected]
puh. 050 487 1308
Hannu Nikupeteri, Keskuspuiston Nuorkauppakamari
[email protected]
puh. 040 591 2154