Tutkimus: 24 prosenttia vanhemmista ei ole tehnyt mitään estääkseen lastensa kiusaamista netissä – Empatiapakkaus.fi avuksi empaattiseen digiviestintään

 |   Microsoft News Center

Kuvassa on kolme hahmoa Empatiapakkaus-kampanjasta

Netti kärsii empatiavajeesta, ja siksi kiusaaminen netissä on helpompaa kuin kasvokkain. Empatia nettiin -hanke selvitti suomalaisten vanhempien ja opettajien käsityksiä nettikiusaamisesta ja haastaa kaikki mukaan innovoimaan uutta Empatiapakkausta, joka tuo tietoa ja välineitä empaattisempaan digiviestintään.

Joka neljäs suomalaisvanhempi ei ole tehnyt mitään lastensa nettikiusaamisen estämiseksi ja lähes joka kolmas vanhempi ei ole edes keskustellut nettikiusaamisesta lapsensa kanssa. Tämä selviää suomalaisten teknologia-, viestintä- ja vakuutusalan yritysten sekä kasvatusalan järjestöjen käynnistämän Empatia nettiin -hankkeen kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin noin 1000 suomalaisen vanhemman ja yli 400 opettajan näkemyksiä lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta nettikiusaamisesta.

Tutkimuksessa selvitettiin tapoja, joilla vanhemmat ja opettajat pyrkivät puuttumaan nettikiusaamiseen. Yleisin tapa on opettaa lapsille sosiaalisen median ja internetin käyttäytymissääntöjä. 76 prosenttia opettajista ja 68 prosenttia vanhemmista on keskustellut lasten kanssa nettikiusaamisesta. Lisäksi erityisesti alakoulussa oppilaiden kännykän käyttöä rajoitetaan koulupäivän aikana.

Suurin osa vanhemmista ja opettajista näkee päävastuun nettikiusaamisen ehkäisemisessä olevan vanhemmilla. Toisaalta 18 prosenttia vanhemmista ja 15 prosenttia opettajista pitää teknologiayhtiöitä päävastuussa nettikiusaamisen ehkäisemisessä.

”Me vanhemmat tarvitsemme lisää tietoa ja parempia työkaluja nettikiusaamisen ehkäisemiseen. Mielestäni myös teknologiayrityksenä on meidän vastuumme osallistua nettikiusaamisen ehkäisemiseen ja empaattisemman viestinnän lisäämiseen internetissä. Toivon, että löydämme teknologian, esimerkiksi tekoälyn avulla tapoja vähentää nettikiusaamista ja lisätä empatiaa verkossa”, kertoo toimitusjohtaja Jussi Tolvanen Microsoftilta.

Nettikiusaaminen ei usein tule ilmi vanhemmille

Tutkimuksen mukaan opettajista 37 prosenttia ja alakoulun opettajista jopa yli 60 prosenttia on havainnut oppilaisiin kohdistuvaa nettikiusaamista koulussaan viime vuoden aikana. Kuitenkin vain 17 prosenttia vanhemmista tietää lastaan kiusatun netissä eikä joka viides osaa sanoa, onko omaa lasta kiusattu netissä.

Suuri haaste nettikiusaamisen ehkäisemisessä on netin empatiavaje, joka vaikuttaa niin lapsiin kuin aikuisiinkin. Empatia tarkoittaa kykyä ymmärtää ja kokea toisten ihmisten tunteita, mikä edellyttää tunteiden välittymistä ihmisten välillä. Digitaalisissa ympäristöissä kasvottomuus ja tekstipohjainen viestintä kuitenkin estävät tunneyhteyden muodostumisen, mikä johtaa helposti töykeyteen, kiusaamiseen ja jopa vihapuheeseen. Elisan viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan 15–17-vuotiaista nuorista jopa yli 60 prosenttia on kokenut kiusaamista tai häirintää verkossa.

”Netissä on helppo heittää yksittäisiä kommentteja ja letkautuksia, kun toisen reaktiota ei näe. Tutkimuksemme mukaan jo yksikin ilkeä kommentti netissä voi aiheuttaa ahdistusta ja häpeää ja luoda ulkopuolisuuden tunteen”, kertoo yhteiskuntavastuujohtaja Minna Kröger Elisalta.

Empatiapakkauksesta työkaluja empaattisempaan digiviestintään

Empatiaa nettiin -hanke pyrkii parantamaan tietämystä nettikiusaamisesta ja muista digiajan empatiavajeeseen liittyvistä haasteista ja tuomaan esille tapoja empatian lisäämiseksi verkossa. Siksi hanke haastaakin kaikki suomalaiset mukaan ideoimaan ja kehittämään uutta digitaalista empatiapakkausta.

Empatiapakkaus antaa vanhemmille, opettajille sekä lapsille ja nuorille työkaluja ja tukea empaattiseen käyttäytymiseen netissä ja muissa digitaalisissa ympäristöissä. Ideoita ja sisältöehdotuksia empatiapakkaukseen voi lähettää toukokuun loppuun asti hankkeen verkkosivuilla www.empatiapakkaus.fi.

Hankkeessa halutaan herättää keskustelua teknologian roolista nettikiusaamisen estämisessä. Lähes puolet tutkimukseen vastanneista opettajista kokee, että tarvitsemme digitaalisia työkaluja lisäämään ihmisten välistä empatiaa. Monille on kuitenkin epäselvää, miten teknologiaa voitaisiin hyödyntää. Tähän Empatia nettiin -hanke hakee ratkaisuja esimerkiksi 8.5.2019 Helsingissä Latokartanon koulussa järjestettävässä luokkabotti-kokeilussa, jossa lapset opettavat tekoälyä tunnistamaan lasten ja nuorten kohtaamaa nettikiusaamista ja empaattisempaa vuorovaikutusta.

”On tärkeää, että ymmärrämme paremmin, miten netissä ja digitaalisissa ympäristöissä kiusataan ja häiritään toisia. Näin voimme tukea paremmin sekä lapsia, opettajia että vanhempia ja löytää erilaisia mahdollisuuksia vähentää verkossa tapahtuvaa häirintää”, kertoo Opetusalan ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Empatia nettiin -hankkeessa on mukana Microsoftin lisäksi Opetusalan ammattijärjestö, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Someturva, sekä useita yrityskumppaneita kuten If, Elisa ja Hill+Knowlton Strategies.

Tutkimusten päälöydökset:

    • 19 % vanhemmista ei osaa sanoa, onko omaa lasta kiusattu netissä.
    • Opettajista 37 % ja alakoulun opettajista jopa 61 % on havainnut nettikiusaamista koulussaan viime vuoden aikana.
    • 24 % vanhemmista ei ole tehnyt mitään nettikiusaamisen ehkäisemiseksi. Alakoulujen opettajista vain 1 % kertoi, ettei heidän koulussaan ole tehty mitään nettikiusaamisen ehkäisemiseksi.
    • 29 % vanhemmista ei ole keskustellut lapsensa ja 24 % opettajista ei ole keskustellut oppilaidensa kanssa nettikiusaamisesta.
    • 68 % vanhemmista ja 76 % opettajista on sitä mieltä, että vanhemmilla on ensisijainen vastuu nettikiusaamisen ehkäisemisessä. Kuitenkin 18 % vanhemmista ja 16 % opettajista katsoo vastuun olevan ensisijaisesti teknologiayrityksillä.
    • Nettikiusaamista ehkäistään kouluissa pääasiassa opettamalla somen ja internetin käyttäytymissääntöjä oppilaille (alakoulussa 74 %) ja rajoittamalla kännyköiden käyttöä (alakoulussa 78 %). Puuttuminen vähenee, kun mennään alakoulusta yläkouluun ja toisen asteen oppilaitoksiin.
    • 39 % vanhemmista ja 44 % opettajista uskoo, että tarvitaan digitaalisia työkaluja lisäämään ihmisten välistä empatiaa. 50 % vanhemmista ja 42 % opettajista uskoo, että tekoäly ja uudet teknologiat voisivat auttaa nettikiusaamisen ehkäisemisessä.
    • 26 % vanhemmista ja 43 % opettajista haluaa lisätietoa teknologisista ratkaisuista nettikiusaamisen rajoittamiseksi.
    • Myös opettajat altistuvat nettikiusaamiselle: Tutkimukseen osallistuneista opettajista 15:tä prosenttia on uhkailtu tai heidän kunniaansa on loukattu sähköisissä medioissa.

Tietoja tutkimuksesta
Kyselytutkimuksen vanhemmille toteutti YouGov Finland sähköisenä kyselynä 30.1.–7.2.2019. Tutkimukseen vastasi 1002 vanhempaa, jolla on vähintään yksi 5–24-vuotias lapsi. Kyselytutkimuksen opettajille toteutti Hill+Knowlton Strategies yhteistyössä Microsoftin ja OAJ:n kanssa. Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä 7.2.–4.3.2019 OAJ:n jäseniltä. Tutkimukseen vastasi 417 peruskoulujen, lukioiden ja ammattikoulujen opettajaa.

Lisätietoja:
Anne Alarotu
Viestintäjohtaja
Microsoft Oy
puh. 050 487 1308
anne.alarotu@microsoft.com

Tags: , , ,