Tuore tutkimus penää kyniä takaisin luentosaleihin

 |   Jaakko Koivisto

Kynä on tarjonnut ihmiskunnalle pääsyn maailman tunnetuimpien taiteilijoiden mielenmaisemaan aina William Shakespearesta Leonardo da Vinciin asti. Välineellisen roolinsa lisäksi myös kynä itsessään on ollut aikansa teknologinen ihme: sen avulla jo muinaiset egyptiläiset siirsivät opittua tietoaan sukupolvelta toiselle. Eläköitymispuheesta huolimatta kynä on pitänyt pintansa ajan saatossa, ja soluttautuu sulavasti myös digitaaliseen ympäristöön.

Maineikkaan Norwegian University of Science & Technology -yliopiston kognitiivisen neuropsykologian tutkijat Audrey van der Meer ja Ruud van der Weel selvittivät tuoreessa tutkimusraportissaan kynällä ja näppäimistöllä tuotetun tekstin eroja ja niiden vaikutusta oppimiseen. Tutkimukseen osallistuneita opiskelijoita tutkittiin yli 250:llä aivotoimintaa mittaavalla sensorilla heidän suorittaessaan käsin kirjoittamista ja näppäilyä vaativia tehtäviä.

Erilaista oppimista kynällä ja näppäimistöllä

Van der Meerin ja van der Weelin tutkimus tarjoaa ensimmäisen sähköfysiologiaan perustuvan todisteen siitä, että käsin ja näppäimistöllä kirjoitettaessa aivot käyttäytyvät eri tavoin. Tutkijat toteavat, että käsin kirjoitettaessa aistimotoriset kokemukset edesauttavat oppimista. Toisin sanoen positiivisen eron oppimisessa kynäilyn hyväksi tekee käsin kirjoittamisessa vaadittava fyysinen liike, joka aistien välityksellä aktivoi niitä aivojen osasia, jotka ovat tiiviisti yhteydessä oppimiseen.

”Huomio liikkeen merkityksestä oppimiseen on erittäin merkityksellinen, ja se kertoo siitä, että käyttämällä kynää aivot oppivat tehokkaammin kuin näppäilemällä”, van der Meer toteaa.

Jotain vanhaa ja jotain uutta – perinteistä käsin kirjoittamista uudella teknologialla

Tulokset ovat merkittäviä aikana, jolloin oppilaitosten luentosalit täyttyvät muistiinpanoja digitaalisilta laitteiltaan näpyttelevistä opiskelijoista. Pohjimmiltaan van der Meerin ja van der Weelin tutkimuksessa on kyse siitä, miten opiskelusta saadaan paras hyöty irti.

”Toivon tutkimustulostemme auttavan tuomaan kynän takaisin luentosaleihin”, van der Meer lisää.

Kynän potentiaalisen paluun ei kuitenkaan tarvitse tapahtua digitaalisten laitteiden kustannuksella. Monet laitteet paitsi sallivat kynän tai piirtimen käytön, tarjoavat lisäksi myös muita oppimista helpottavia ominaisuuksia, jotka auttavat opiskelijoita saamaan parhaan mahdollisen hyödyn irti vanhasta ja uudesta teknologiasta.

”Kynäilyteknologia – kuten Surface Pen – tarjoaa keinon tallentaa muistiinpanot yhteen ja samaan paikkaan sähköisesti kirjoittamisen yhteydessä. Samalla se hyödyntää sensomotorisia ärsykkeitä, jotka aktivoivat aivoja käden liikkeen välityksellä”, sanoo van der Meer.

Lue alkuperäinen artikkeli englanniksi täältä

Tags: , , ,