Kuvituskuva, jossa violetti kuvio.

Uusi Microsoft-raportti: Globaali kuilu tekoälyn käytössä syvenee, Suomi jäänyt kärkikahinoista  

Tekoäly on historian nopeimmin yleistyvä teknologia, mutta sen käytössä on merkittäviä eroja niin Suomen ja muiden Pohjoismaiden kuin teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden välillä. Noin kuudesosa maailman työikäisestä väestöstä on käyttänyt generatiivisen tekoälyn työkaluja. Norja on rynnistänyt kauas naapureidensa edelle tekoälyn käyttöönotossa, ja vaikka Suomi on vahva digitaalinen yhteiskunta, se on jäänyt myös Ruotsin ja Tanskan vauhdista. Samalla globaali kuilu tekoälyn hyödyntämisessä syvenee. DeepSeek-tekoäly on kasvattanut viime vuonna jalansijaa etenkin alueilla, joille länsimaiset tekoälyalustat eivät ole olleet toimiva vaihtoehto. Nämä havainnot käyvät ilmi Microsoftin tuoreesta AI Diffusion -raportista, joka tarkastelee generatiivisen tekoälyn käyttöönottoon ja käyttöön liittyviä trendejä yli sadassa maailman maassa. 

Norja on Pohjoismaiden tekoälytähti, Suomi hännillä 

Raportin luvut osoittavat, että tekoälyn käyttöönotossa on selkeitä eroja myös Pohjoismaiden sisällä. Norjassa jo lähes puolet (46,4 %) työikäisestä väestöstä hyödyntää tekoälytyökaluja, mikä tekee maasta globaalin edelläkävijän – vain Yhdistyneet arabiemiraatit (64,0 %) ja Singapore (60,9 %) ovat Norjan edellä. Ruotsi (33,3 %) ja Tanska (28,8 %) ovat 30 edistyneimmän tekoälymaan vertailussa vahvaa keskikastia, kun taas Suomi löytyy 27,3 prosentin osuudellaan sijalta 28.  

”Suomi ja muut Pohjoismaat tunnetaan investoinneista teknologiaan ja edistyksellisistä digitaalisista palveluista, mikä näkyy myös tekoälyn käyttöönotossa”, toteaa Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Teemu Vidgrén. ”Kuten Norjan esimerkki osoittaa, on mahdollista nousta tekoälyn käytön huipulle olematta teknologinen suurvalta. Myös Suomella on kaikki edellytykset hyötyä täysimittaisesti tekoälyn tuottavuus- ja kilpailukykyeduista sekä entistä paremmista julkisista palveluista, mutta tämä edellyttää jatkossakin panostuksia digitaaliseen osaamiseen ja infrastruktuuriin sekä tekoälyn vastuulliseen käyttöön.” 

Globaali kuilu syvenee  

Generatiivisen tekoälyn käyttöönotto on nopeinta alueilla, joilla on vahva taloudellinen perusta ja digitaalinen infrastruktuuri. Raportti nostaa esiin syventyvän kuilun teollisuusmaiden (niin kutsuttu globaali pohjoinen) ja kehittyvien maiden (globaali etelä) välillä: Teollisuusmaissa tekoälyn käyttöaste (24,7 %) on huomattavasti kehittyviä maita (14,1 %) korkeampi. Samalla käyttöaste kasvaa teollisuusmaissa lähes kaksi kertaa kehittyviä maita nopeammin.  

Generatiivisen tekoälyn työkaluja on käytössä 16,2 prosentilla maailman työikäisestä väestöstä. Lähes neljältä miljardilta ihmiseltä puuttuvat yhä perusedellytykset, kuten sähkö ja internetyhteys, tekoälyn hyödyntämiseen. Tekoälyn yleistyminen korreloi vahvasti bruttokansantuotteen kanssa. Erityisesti maat, joissa BKT asukasta kohden on alle 20 000 Yhdysvaltain dollaria, jäävät jälkeen tekoälytyökalujen käyttöönotossa. Myös kielimuurit ovat merkittävä este: verkossa yli puolet sisällöstä on englanniksi, vaikka vain viisi prosenttia maailman väestöstä puhuu sitä äidinkielenään. Tämä vaikeuttaa tekoälyn hyödyntämistä etenkin monilla internetissä ja tekoälykielimalleissa aliedustetuilla kielillä. 

Muita keskeisiä havaintoja: 

  • Infrastruktuurin valta: Yhdysvallat ja Kiina hallitsevat 86 % globaalista datakeskuskapasiteetista, mikä antaa niille valtavan strategisen edun. Samat maat johtavat myös tekoälykielimallien määrässä ja suorituskyvyssä. 
  • DeepSeekin nousu: DeepSeek-tekoäly yllätti maailman vuonna 2025. Se kykeni kilpailemaan Yhdysvaltojen parhaiden järjestelmien kanssa suoritustehollaan, minkä lisäksi sen kehitys on ollut poikkeuksellisen avointa ja chatbot saatavissa täysin ilmaiseksi, mikä madalsi käyttökynnystä etenkin matalan tulotason alueilla. DeepSeek on onnistunut saamaan jalansijaa etenkin markkinoilla, joita länsimaiset tekoälyalustat eivät ole palvelleet riittävästi. Käyttöönotto on pysynyt vähäisenä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, mutta kasvanut räjähdysmäisesti Kiinassa, Venäjällä, Iranissa, Kuubassa, Valko-Venäjällä ja eri puolilla Afrikkaa. Erityisesti Afrikassa DeepSeekin käytön arvioidaan olevan 2–4 kertaa runsaampaa kuin muilla alueilla. 
  • Yhdysvaltojen tekoälykehitys vuoden 2025 jälkipuoliskolla osoittaa, että johtoasema tekoälyinnovaatioissa ja -infrastruktuurissa ei yksinään johda tekoälyn laajaan yleistymiseen. Yhdysvallat on globaalisti kärjessä sekä tekoälyinfrastruktuurissa että johtavien tekoälymallien kehityksessä, mutta tekoälyn käyttöaste maan työikäisen väestön keskuudessa oli 28,3 % ja maan sijoitus vertailussa oli 24.  

Tietoa tutkimuksesta 

Tutkimus perustuu yli sadasta maasta kerättyyn yli miljardin Windows-laitteen telemetriatietoon, jonka pohjalta Microsoftin tekoälylaboratorio on mitannut tekoälyn yleistymistä laskemalla, kuinka suuri osuus ihmisistä maailmanlaajuisesti on käyttänyt generatiivisen tekoälyn työkalua tarkastelujakson aikana. Luku perustuu anonymisoituun dataan, jota on mukautettu huomioimaan erot käyttöjärjestelmien ja laitteiden markkinaosuuksissa, internetin levinneisyydessä sekä maiden väkiluvuissa. Lue lisää tutkimusmetodologiasta: AI-Usage-Technical-Report.pdf 

Tutkimusdataa on toistaiseksi julkaistu kahdelta tarkastelujaksolta, vuoden 2025 heinä–joulukuulta sekä tammi–kesäkuulta