Microsoftin useamman kerran vuodessa julkaistava AI Diffusion -raportti tarkastelee generatiivisen tekoälyn käyttöönottoon liittyviä trendejä yli sadassa maailman maassa. Uusin raportti perustuu tammi–maaliskuun 2026 dataan. Sen mukaan tekoälyn käyttöönoton nopea kasvu jatkui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, ja jo 17,8 % maailman työikäisestä väestöstä käyttää generatiivisen tekoälyn työkaluja. Norja on säilyttänyt asemaansa Pohjoismaiden tekoälykärkenä, kun taas Suomi on kasvaneista käyttöluvuistaan huolimatta jäänyt entisestään muiden Pohjoismaiden vauhdista. Samaan aikaan Aasia on noussut tekoälyn käytön kasvun ajuriksi parantuneiden monikielisten tekoälyominaisuuksien ansiosta.
Norja edelläkävijä Pohjoismaissa, Suomen sijoitus laskenut
Raportista käy ilmi, että vuoden 2025 jälkipuoliskoon verrattuna Pohjoismaiden sisäiset erot tekoälyn käyttöönotossa ovat vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä säilyneet merkittävinä, vaikkakin kaikissa maissa tekoälyn käyttö on lisääntynyt. Norja on globaali edelläkävijä, sillä maassa jo lähes puolet (48,6 %) työikäisestä väestöstä hyödyntää tekoälytyökaluja. Vain Yhdistyneet arabiemiraatit (70,1 %) ja Singapore (63,4 %) ovat Norjan edellä. Myös Ruotsi (36,1 %) ja Tanska (31,2 %) ovat ylittäneet molemmat tekoälyn käytössä 30 prosentin rajan. Suomi jää 29,5 prosentillaan edelleen muiden Pohjoismaiden taakse. Tekoälyn käyttöaste on noussut Suomessa vertailukaudesta 2,2 prosenttiyksikköä, mikä on hieman teollisuusmaiden keskimääräistä kasvuvauhtia (2,8 prosenttiyksikköä) vähemmän.
Aasian maiden nopea kasvuvauhti näkyy Pohjoismaiden sijoituksessa globaalissa tekoälyvertailussa – Ruotsi, Tanska ja Suomi ovat kaikki tippuneet vertailussa yhden sijan alaspäin.
”Tekoäly ei ole itseisarvo, vaan väline rakentaa parempaa yhteiskuntaa – sujuvampaa arkea suomalaisille, tehokkaampia palveluita julkiselle sektorille ja uutta kasvua suomalaisille yrityksille. Norjan ja Aasian maiden esimerkit osoittavat, että määrätietoisella panostuksella tekoälyosaamiseen, -infrastruktuuriin ja vastuulliseen käyttöönottoon tuloksia syntyy nopeastikin”, toteaa Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Teemu Vidgrén. ”Suomella on kaikki edellytykset nousta tekoälyn hyödyntämisen kärkimaihin. Meillä on vahva digitaalinen infrastruktuuri, korkea osaamistaso ja edistykselliset digitaaliset palvelut. Nyt on tärkeää varmistaa, että hyödyt päätyvät täysimittaisesti niin kansalaisille, yrityksille kuin koko yhteiskunnalle.”
Globaali kuilu syvenee edelleen
Raportin mukaan 17,8 % maailman työikäisestä väestöstä käyttää generatiivisen tekoälyn työkaluja – missä kasvua vuoden 2025 lopusta on 1,5 prosenttiyksikköä. Kuilu teollisuusmaiden (globaali pohjoinen) ja kehittyvien maiden (globaali etelä) välillä on jatkanut syvenemistään. Teollisuusmaiden tekoälyn käyttöaste kasvaa yli kaksi kertaa kehittyviä maita nopeammin: teollisuusmaissa tekoälyn käyttöaste nousi 2,8 prosenttiyksikköä 27,5 %:iin, kun kehittyvissä maissa käyttöaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä ja oli 15,4 %. Ero maiden välillä on kasvanut jo 12,1 prosenttiyksikköön.
Kasvavaa kuilua selittää osittain se, että kehittyvissä maissa miljardeilta ihmisiltä puuttuvat yhä perusedellytykset tekoälyn hyödyntämiseen: yli 10 prosentilla ei ole käytettävissään sähköä, noin kolmanneksella ei ole pääsyä internetiin ja noin puolella väestöstä ei ole riittäviä digitaalisia taitoja.
Aasia noussut tekoälyn kasvun ajuriksi
Microsoftin raportti nostaa esiin uutena trendinä tekoälyn käyttöönoton voimakkaan kiihtymisen Aasiassa. Viidestätoista nopeimmin kasvavasta maasta kaksitoista sijaitsee Aasiassa. Vuoden 2025 alkupuoliskoon verrattuna tekoälyn käytön kasvu on ollut voimakkainta Etelä-Koreassa (+43 %), Thaimaassa (+36 %) ja Japanissa (+34 %).
Kasvua Aasiassa on tukenut erityisesti tekoälymallien parantunut suorituskyky paikallisilla kielillä, mikä on todennettu muun muassa kielimallien MMMLU-vertailuarvoanalyyseilla. Tekoälytyökalut kykenevät yhä paremmin käsittelemään monikielisiä tehtäviä esimerkiksi viestinnässä, tiedonhaussa, oppimisessa ja sisällöntuotannossa, mikä on madaltanut tekoälyn käyttökynnystä etenkin muilla kuin englanninkielisillä alueilla.
Tekoäly mullistaa ohjelmistokehityksen
Raportin mukaan toinen merkittävä kehitystrendi on ollut tekoälyn kasvava vaikutus ohjelmistokehitykseen. Tekoälyavusteinen ohjelmistokehitys kiihtyi voimakkaasti vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Anthropic ja OpenAI julkaisivat loppuvuodesta 2025 päivityksiä koodaukseen keskittyviin tekoälyjärjestelmiinsä, ja GitHub Copilot on kehittynyt tekoälypohjaiseksi kehitysalustaksi, johon on lisätty mm. itsenäisesti toimivia koodausagentteja ja usean kielimallin tuki. Muutos näkyy GitHubissa esimerkiksi koodin push-latauksissa, jotka kasvoivat vuodentakaisesta 78 %. Tekoälyagentteihin liittyvien pull request -pyyntöjen kautta tehtyjen tekoälyavusteisten koodimuutosten määrä on kasvanut 28-kertaiseksi. Mittakaavaa kuvaa se, että pelkästään viimeisen kuuden kuukauden aikana GitHubiin luotiin enemmän koodivarastoja kuin aiemmin yhteensä vuoteen 2016 mennessä.
Tietoa tutkimuksesta
Microsoftin AI Diffusion -tutkimus perustuu yli sadasta maasta kerättyyn yli miljardin Windows-laitteen telemetriatietoon, jonka pohjalta Microsoftin tekoälylaboratorio on mitannut tekoälyn yleistymistä laskemalla, kuinka suuri osuus työikäisestä väestöstä (15–64-vuotiaat) on käyttänyt generatiivisen tekoälyn työkalua tarkastelujakson aikana. Luku perustuu anonymisoituun dataan, jota on mukautettu huomioimaan erot käyttöjärjestelmien ja laitteiden markkinaosuuksissa, internetin levinneisyydessä sekä maiden väkiluvuissa. Uusimman raportin tutkimusdata kattaa tammi–maaliskuun 2026. Lue tutkimusraportti ja tarkastele tutkimusdataa. Vuoden 2025 havaintoihin voit tutustua täällä. Lue lisää tutkimusmetodologiasta: AI Diffusion Technical Report