Suomalaisyrityksillä on runsaasti opittavaa digitalisoinnin ja asioiden internetin eli IoT:n mahdollisuuksista. Vain neljännes suomalaisyrityksistä pitää tärkeänä asioiden internetiin panostamista, mikä tarkoittaa suurta määrää hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Tämä tuli ilmi vastikään Microsoftilla pidetyssä seminaarissa, jossa tilanteen totesivat niin tutkijat ja elinkeinoelämän vaikuttajat kuin yritysten edustajatkin.
”IoT:ssä on kyse tuoreiden innovaatioiden synnystä ja uusien markkina-alueiden löytämisestä. Jotta uudistuksia tapahtuu, yritysten hallituksia pitäisi uusia niin, että niihin tuodaan uusi digisukupolvi”, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Timo Seppälä sanoi.
Aalto-yliopiston innovaatiojohtamisen professori Liisa Välikangas korosti, että organisaatioiden on kyettävä uudistumaan ja kuuntelemaan toisinajattelijoita.
”IoT tarjoaa paljon tutkimattomia markkina-alueita ja mahdollisuuksia. Tarvitaan uusia, mielikuvituksellisia tapoja ajatella. Itselle outoihin ideoihin kannattaa suhtautua avoimin mielin.”
Asioiden internetillä tarkoitetaan erilaisten laitteiden ja muiden käyttöesineiden teknologiaa, jonka avulla laite on yhteydessä internetiin ja sekä tuottaa että hyödyntää tietoa. Yksinkertaisimpia esimerkkejä ovat pyörä, jonka ohjaustangon kahvan värinä kertoo milloin pitää kääntyä, ja petauspatjan alle laitettava sensori, joka rekisteröi unen laatua ja tekee mittaustiedon pohjalta ennusteita tulevasta.
Microsoft Talolla Espoossa järjestetyn seminaarin puhujat olivat yhtä mieltä siitä, että suomalaisyrityksillä on vielä paljon petrattavaa, jotta saamme kilpailuetua palveluiden ja tuotteiden digitalisoinnista. ETLAn Seppälä haastoi kuulijoita toteamalla Suomen olevan ”asioiden intranetissä” eli sisäisessä verkossa maailmanlaajuisen internetin sijaan.
IoT-päällikkö Joni Lehtonen Tiedosta allekirjoitti näkemyksen.
”Moni tehdasteollisuuden asiakkaistamme on yhä intranetvaiheessa.”
Timo Seppälä sanoi, että ohjelmistot nousevat jatkossa tuotteiden ytimeen. Tuotteet on suunniteltava sopiviksi palvelualustoihin, ja alustoja pitää avata kolmannen osapuolen kehittäjille ja myös muille yrityksille.
Avoimuuteen liittyen Tiedon Lehtonen kertoi joidenkin yritysten miettivän tietojensa yhdistämistä eli aitoon asioiden internetiin siirtymistä. On kuitenkin iso kysymys, miten se tapahtuisi paljastamatta liikaa kilpailijoille.
IoT:n todellinen potentiaali piilee kerätyn datan hyödyntämisessä ja sen mahdollistamassa toimialojen ja arvonluonnin murroksessa. Tällaisten uusien ajatusten löytäminen edellyttää, että organisaatiot katsovat oman toimialansa ulkopuolelle, ”vertaavat omenoita ja päärynöitä”, kuten Liisa Välikangas totesi.
Esimerkiksi täysin uudenlaiset liiketoiminnat, kuten asuntovuokrausportaali Airbnb ja takseja välittävä Über, perustuvat IoT:n periaatteisiin. Yhteistä palveluille on, että ne ovat nähneet aloillaan hyödyntämätöntä potentiaalia ja kehittäneet palveluita investoimatta fyysiseen omaisuuteen.
Microsoft kehittää asioiden internetiä eritoten pilvipalveluiden avulla. Niiden kautta saadaan suuret datamassat hyötykäyttöön ilman isoja investointeja. Lisäksi voidaan tehdä nopeita kokeiluja tiedon analysoimiseksi ja uusien näkökulmien paljastamiseksi, esimerkiksi valmiiden koneoppimisen sovellusten avulla.
Microsoftin toimitusjohtajan Pekka Horon mukaan on edelleen pohdittava, miten yhdistettävyys internetiin tuodaan osaksi jo olemassa olevia ja uusia laitteita. Erityisesti tapoja hyödyntää tietoa on mietittävä.
”Olennaista on, millä tavalla tieto tekee meille töitä ja tuottaa uusia palveluita ja asiakkaita. Pilviteknologiat mahdollistavat nopeat liikkeelle lähdöt ja suurten datamassojen hyödyntämisen ilman suuria investointeja teknologiaan.”
Cargotecin tietohallintojohtaja Soili Mäkinen totesi tilaisuudessa, että digitaalisen potentiaalin hyödyntämättä jättäminen tuottaa vuosittain toimialalla miljarditappiot. Yritysten on tasapainoteltava olemassa olevan toiminnan tehostamisen ja täysin uuden kehittämisen välillä, eikä valmiita vastauksia tämän yhtälön ratkaisemiseen vielä ole.
Microsoftin seminaarissa haettiin vastauksia siihen, kuinka asioiden internetistä saataisiin moottori Suomen tulevalle talouskasvulle. Seminaarin teemoina olivat IoT:n vaikutus kansantalouteemme ja se, minkälaista uutta ajattelua ja osaamista IoT:n hyödyntäminen vaatii niin ratkaisuja ostavilta kuin niitä tuottaviltakin organisaatioilta.