Kuten joulukuussa Kauppalehdessä ETLA:n Timo Seppäsen kanssa totesin, asioiden internet (IoT) tarjoaa suomalaisyrityksille valtavan määrän hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Esitimme myös asioiden internetin todellisen lisäarvon piilevän siinä, että pienimuotoiset kokeilut paljastavat jotain yllättävää, kun ”vanhaa” dataa yhdistellään ja siitä saadaan uutta näkemystä.
Organisaatioissa olevat laitteet tuottavat jo nykyisellään paljon tietoa. Tietoa tuottavia laitteita ovat kaikki ajoneuvotietokoneista tai kassapäätteistä toimistotyöntekijän päivittäisiin työkaluihin, kuten älypuhelimiin, työasemiin tai tabletteihin.
Asioiden internetin toimistotyöntekijän arkeen tuovista hankkeista tuorein esimerkki on projekti, johon kumppanimme Tieto on ryhtynyt Microsoftin Azure IoT -pilvialustan avulla. Tieto kehittää kokonaisuutta, jolla voitaisiin rakentaa IoT-alustan ja kehittyneen analytiikan avulla erilaisia päätelaitteiden dataa analysoivia ja hyödyntäviä IoT-kokonaisuuksia. Tavoitteena on auttaa organisaatioita siirtymään proaktiiviseen ICT:hen. Automaation ja analytiikan avulla voidaan siirtyä päätelaitteiden hallinnassa reagoinnista ennakointiin.
Mitä voisikaan tarkoittaa se, että kaikkien kiroaman tietokoneen kaatumisen jälkihoidon sijaan IT-helpdesk tarjoaa proaktiivisesti apua päivittäisen työn sujuvoittamiseen? Tai että viimeisiään vetävä laite vaihdetaan uuteen etukäteen? Mikä ajan, rahan ja hermojen säästö työntekijälle, IT-henkilöille, organisaatiolle!
Projektissamme Tiedon kanssa tavoitteena on heti ensi vaiheessa saada kokonaisuuteen mukaan 30 000 työasemaa. Asiakkaita on jo kyydissä, etujoukoissa Metso ja Onninen.
Näin yksinkertaisesti asioiden internet voi tuoda helpotusta kaikkien tietotyöläisten arkeen. Ehkä asioiden internetistä tuleekin parhaimmillaan ’ihmisten internet’?
Henriikka Åkerman, IoT-liiketoiminnasta vastaava johtaja, Microsoft Oy