Tekoälyn käyttöönotto on Suomessa erityisesti johdon asia. Yritysjohto Suomessa on myös muuta Eurooppaa optimistisempi tekoälyn hyötyjen suhteen, vaikka vain murto-osa yrityksistä käyttää tekoälyä laajamittaisesti liiketoiminnassaan. Riskeinä suomalaisyritykset näkevät muun muassa lainsäädännön vaatimukset ja puutteellisen ohjeistuksen tekoälyn kehittämiseen.
Microsoftin tekoälytutkimukseen vastanneista suomalaisyrityksistä 73 prosenttia arvioi tekoälyn olevan tärkeää yrityksen ylimmälle johdolle, mutta vain 23 prosenttia työntekijöille ja 45 prosenttia yrityksen hallituksille. Johdon roolia korostaa myös Suomessa se, että 45 prosenttia yrityksistä kertoi edistävänsä tekoälyn käyttöä organisaatiossa hierarkkisesti, ylhäältä alaspäin, kun Euroopassa keskimäärin hierarkkista lähestymistapaa käytti 35 prosenttia yrityksistä. Alhaalta ylöspäin tekoälyä toteuttaa Euroopassa keskimäärin 29 prosenttia vastaajista, kun Suomessa vastaava luku on 23 prosenttia.
”Suomessa tekoälyllä on yrityksissä johdon vankka tuki, mutta se ei yksin riitä. Ensinnäkin hallitusten pitäisi ymmärtää tekoälyä vähintään yhtä hyvin kuin yrityksen johdon, jotta hallitus osaa haastaa johtoa oikealla tavalla”, toteaa Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen. ”Toisekseen tekoälyn menestyksekäs hyödyntäminen edellyttää työntekijöiden ottamista mukaan muutosmatkalle. Tekoälyratkaisuja ei voida kehittää vain johtoryhmän palavereissa vaan tekoäly pitää tuoda kaikille. Työntekijöiden pitää saada valtuutus etsiä ideoita ja mahdollisuuksia tekoälyn käytölle osana kaikkea yrityksen toimintaa, sisäisistä prosesseista asiakaspalveluun.”
Suomessa nähdään tekoälyssä enemmän mahdollisuuksia kuin Euroopassa keskimäärin
EY:n Microsoftille toteuttama tekoälytutkimus toteutettiin 15:ssä Euroopan maassa ja osallistuneista 277 yrityksestä suomalaisia oli 22. Tutkimuksessa katsottiin myös, miten yritykset näkevät tekoälyn liiketoimintahyödyt neljällä eri ulottuvuudella: asiakkaiden osallistaminen, työntekijöiden tuottavuus, toiminnan tehostaminen sekä tuotteiden uudistaminen. Suomalaisyritykset uskovat tekoälyn hyötyihin kaikilla neljällä ulottuvuudella enemmän kuin yritykset Euroopassa keskimäärin.
Eniten suomalaisyritykset näkevät tekoälyn tehostavan toimintaa: 95 prosenttia vastaajista uskoo tekoälyn hyödyntävän toiminnan tehostamista muun muassa ennustavan analytiikan, älykkään automaation, tuotantoketjujen optimoinnin ja ennakoivan huollon kautta. Euroopassa vastaava luku on 89 prosenttia yrityksistä. Vähiten potentiaalia suomalaisyritykset näkevät tekoälyn mahdollisuuksissa parantaa työntekijöiden tuottavuutta. Tosin tämäkin alue sai 73 prosenttia vastaajista puolelleen, kun Euroopassa vain 63 prosenttia vastaajista näki tekoälyn tuovan hyötyjä tuottavuuteen.
”Suomalaisyritysten vahva usko tekoälyn hyötyihin sekä johdon vahva sitoutuminen tekoälyyn kertovat siitä, kuinka myönteisesti tekoälyyn Suomessa suhtaudutaan. Tekoälyn toteuttamisessa Suomi on yleisesti muuta Eurooppaa edellä, mutta silti Suomessa on suuri kuilu tekoälyyn kohdistuvien odotusten ja mahdollisten hyötyjen välillä: vasta 14 prosenttia suomalaisyrityksistä hyödyntää tekoälyä monipuolisesti liiketoimintaprosesseissaan ja työn tukena. Vahvempi tekoälyn hyödyntäminen yrityksissä edellyttää työntekijöiden sitouttamista – sitä, että johto antaa työntekijöille mahdollisuuden oppia ja ymmärtää tekoälyä ja siten löytää omasta työstä asioita, joissa tekoäly voisi vahvistaa ihmisten osaamista. Tekoälyn hyödyntämisessä pitää aina mennä ihminen edellä ja työntekijöitä pitää opastaa tekoälytyökalujen käyttöön. Johdon pitää auttaa työntekijöitä näkemään tekoäly tukiälynä ja työn tukena, ei uhkana toimeentulolleen”, Tolvanen jatkaa.
Tekoälyn laajempaa käyttöä liiketoiminnassa rajoittavat myös sen hyödyntämiseen liitetyt riskit. Merkittävimmiksi liiketoimintariskeiksi suomalaisyritykset mainitsivat lainsäädännön vaatimukset ja puutteellisen ohjeistuksen tekoälyn kehityksen ja käytön suhteen, jatkuvasti lisääntyvän datan hallintaan liittyvät haasteet sekä tietojärjestelmien ylläpidon.
Tietoja tutkimuksesta
Microsoftin tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eurooppalaisten yritysten valmiuksia tekoälyn käyttöön ja yritysten näkemyksiä tekoälyn käyttökohteista, mahdollisuuksista ja riskeistä sekä tekoälyn hyödyntämistä tukevista kyvykkyyksistä. Tutkimuksen toteutti EY, ja siihen osallistui yli 300 etupäässä yritysten ylintä johtoa edustanutta henkilöä 15:stä Euroopan maasta: Alankomaat, Belgia & Luxemburg, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi ja Tanska. Tutkimus toteutettiin verkkokyselyn ja erillishaastattelujen yhdistelmänä. Suomesta tutkimukseen osallistui johtajia 22 yrityksestä: Ahlström-Munksjö, Asiakastieto, DNA, Fazer, Finnair, Ilmarinen, Kemira, Metso, M-Files, Neste, Nokia, OP Ryhmä, Orion, Posti, Pöyry, S-Ryhmä, Stora Enso, Terveystalo, Tokmanni, UPM, Vaisala ja Valmet. Lataa tutkimusraportti täältä.
Lisätietoja:
Anne Alarotu, viestintäjohtaja
[email protected]
puh. 050 4871308