Tekoälyraportin mukaan tekoälyn käyttöön suhtaudutaan pääosin positiivisesti erityisesti Suomessa, mutta lähes puolet organisaatioista ei käytä tekoälyä vielä lainkaan ja vain 15 prosentilla on oma tekoälystrategia.
Tuoreen, tekoälyn käyttöä käsittelevän ”Are Nordic Organizations Ready for AI” -tutkimusraportin mukaan Suomi on edelläkävijä tekoälyn käyttöönotossa Pohjoismaissa. Raportin mukaan 61 % suomalaisorganisaatioista käyttää tekoälyä, kun osuus Norjassa on 52 %, Tanskassa 48 % ja Ruotsissa 45 %. Tutkimukseen osallistui yhteensä yli 1 200 vastaajaa pienistä, keskikokoisista ja suurista yksityisen ja julkisen sektorin organisaatiosta.
Pohjoismaissa tekoälyä hyödynnetään raportin mukaan etenkin tekstin tuotantoon (31 % vastaajista). Tulos kertoo tekstipohjaisten generatiivisen tekoälyn työkalujen saaneen jalansijaa Pohjoismaissa.
”Tekoäly avaa uusia ovia ja tarjoaa kilpailuetua suomalaisille yrityksille ja yhteiskunnalle. Suomi on edelläkävijä tekoälyn käyttöönotossa Pohjoismaissa, ja meillä on mahdollisuus nousta tekoälyn käytössä kärkimaaksi Euroopassa ja koko maailmassa. Tämä vaatii kaikilta tahoilta panostuksia innovaatioon, koulutukseen ja organisaatiorajat ylittävään yhteistyöhön”, sanoo Microsoft Suomen toimitusjohtaja Mervi Airaksinen. ”Olemme Microsoftilla sitoutuneet tukemaan jokaista maailman ihmistä ja organisaatiota saavuttamaan enemmän, ja työskentelemme sen eteen, että tekoäly on suomalaisorganisaatioiden menestystekijä.”
Muita keskeisiä tutkimushavaintoja:
- Tällä hetkellä tekoälyä hyödynnetään organisaatioissa erityisesti tuottavuuden tehostamiseen ja toiminnan optimointiin: 43 % organisaatioista käyttää tekoälyä prosessien automaatioon ja 42 % tuotteiden tai palveluiden laadun parantamiseen.
- Lähes puolet (49 %) pohjoismaisista organisaatioista, ennen kaikkea pienet yritykset, eivät käytä tekoälyä vielä lainkaan. Tutkimuksen mukaan suurin este käyttöönotolle on epävarmuus tai tiedon puute tekoälyn mahdollista sovelluskohteista.
- 70 % organisaatioista Suomessa (ja 66 % Pohjoismaissa) aikoo käyttää nykyistä enemmän tekoälyä seuraavan kolmen vuoden kuluessa.
- 57 % vastaajista Suomessa uskoo tekoälyn parantavan organisaationsa kilpailukykyä seuraavan kolmen vuoden aikana. Norjassa osuus oli 52 %, Ruotsissa 50 % ja Tanskassa 42 %.
Tekoälyosaamista ja -johtamista kehitettävä
Vaikka organisaatiot suhtautuvat tekoälyyn Pohjoismaissa pääosin positiivisesti, vain 15 % kyselyyn vastanneista johtajista ilmoitti, että heidän organisaatiollaan on oma tekoälystrategia. Alhainen luku kertoo siitä, ettei tekoäly ole vielä vakiintunut osaksi organisaatioiden toimintaa. Lisäksi vain hieman yli kolmannes pohjoismaisista organisaatioista arvioi käyttävänsä tekoälyä tulevaisuudessa johtamisen ja päätöksenteon tukena.
Noin 35 % vastaajista kertoi myös digitaalisen osaamisen puutteista henkilöstönsä keskuudessa. Organisaatioissa onkin tunnistettu kasvava tarve niin kutsutuille ”digitaalisille integraattoreille”, eli työntekijöille, jotka kykenevät soveltamaan digitaalisia teknologioita uusien tuotteiden ja liiketoimintakonseptien kehittämiseen. Tutkimuksen mukaan organisaatiot aikovat täyttää tämän tarpeen pääasiassa henkilöstön sisäisellä kouluttamisella lisätyövoiman palkkaamisen sijaan.
”Jotta tekoälyn potentiaali voidaan täysin hyödyntää, on tärkeää antaa jokaiselle työntekijälle mahdollisuus ja turvalliset työkalut tehdä tekoälystä apuri oman työnsä kehittämiseen. Tekoälyn hyödyntäminen on ennen kaikkea toimintatapojen muutosmatka yksilölle ja yritykselle. Jos haluamme vahvistaa Suomen asemaa johtavana tekoälymaana, vaaditaan myös investointeja työntekijöiden digitaalisen osaamisen kehittämiseen”, Mervi Airaksinen korostaa.
Samaa mieltä on myös OP Ryhmän Chief Data Officer Antti Myllymäki, joka oli yksi raporttia varten haastatelluista asiantuntijoista. OP Ryhmä on hyödyntänyt tekoälyä jo pitkään muun muassa asiakaskokemuksen parantamiseen, toimintojen tehostamiseen ja riskienhallintaan.
”Koodausosaaminen ei ole enää tekoälyn hyödyntämisessä pakollista. Tekninen osaaminen ei kehitystä hidastakaan, mutta tärkeintä on halu tarttua tekoälyn uusiin mahdollisuuksiin”, Antti Myllymäki sanoo.
Tekoälyn täysimittainen hyödyntäminen edellyttää taitoja, joiden omaksuminen on jokaiselle työntekijälle mahdollisuus kehittyä ja edelleen pätevöityä työssään. Microsoft Suomella on useita yhteistyöhankkeita ja kumppanuuksia, jotka tukevat tekoälyn käyttöönottoa. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja teknologia-alan yritysten kanssa toteutetun Taitoja työelämään -yhteistyöhankkeen tavoitteena on viiden vuoden kuluessa kouluttaa Suomeen 50 000 uutta ja 50 000 lisä- ja muuntokoulutettua teknologiaosaajaa. Osana hanketta on myös toteutettu kaikille avoin ja maksuton Practical AI -opintokokonaisuus, joka tutustuttaa generatiivisen tekoälyn käyttömahdollisuuksiin, ohjaa alusta alkaen kokeilemaan tekoälyä sekä avaa sen turvallisen ja eettisen käytön periaatteita. Lisätietoja Microsoftin toiminnasta Suomessa ja yhtiön tekoälyhankkeista on osoitteessa https://www.microsoft.com/fi-fi/.
Tietoja tutkimuksesta
Microsoftin teettämään tutkimukseen vastasi yhteensä 1 211 ylimmän ja keskijohdon edustajaa yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta, noin 300 jokaisesta maasta. Kyselytutkimus toteutettiin verkkokyselynä ja puhelinhaastatteluina syys–lokakuussa 2023. Noin 65 % vastaajista työskenteli pienissä alle 50 hengen organisaatioissa, noin 15 % keskikokoisissa (50–250 henkeä) organisaatioissa ja noin 20 % suurissa yli 250 hengen organisaatioissa. Noin 23 % vastaajista oli töissä julkisella sektorilla ja noin 77 % yksityisellä sektorilla.
Lisätietoja:
Pekka Isosomppi, viestintäjohtaja, Microsoft Oy, [email protected] , puh. +358 40 516 2399