Terveys omissa käsissäsi – kuinka data ja tekoäly antavat ohjakset potilaalle

 |   Microsoft News Center

Mikään ei ole tärkeämpää kuin meidän ja läheistemme terveys. Kun sairaus iskee, pelko ja epätietoisuuden tunteet nousevat usein ensimmäisinä pintaan. Teknologian ja terveydenhuollon palveluiden sähköistymisen myötä on kuitenkin mahdollista osallistaa potilaita entistä paremmin oman terveytensä hoitoon.

Terveydenhuolto on käännekohdassa. Väestön ikääntyminen ja kroonisten sairauksien lisääntyminen yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten vajaamiehityksen kanssa aiheuttavat yhä enemmän paineita julkisten varojen kohdentamiselle.

Tämä käännekohta näkyy monin eri tavoin. Terveydenhuolto palvelee kansalaisia yhä useammin jo ennen kuin heistä tulee potilaita. Potilaita seurataan ja hoidetaan yhä enenevissä määrin kotioloissa. Lisäksi alan ammattilaiset työskentelevät entistä tiiviimmin keskenään. Kaikki tämä auttaa tekemään oikeita diagnooseja aikaisemmassa vaiheessa ja pelastamaan ihmishenkiä.

Nämä muutokset koskettavat terveydenhuollon toimijoita kaikkialla Euroopassa. Nykyisin keskimääräinen elinajanodote Euroopassa on 78,5 vuotta. Samalla käänteentekevät kehitysaskeleet pilvipalveluissa, datan hyödyntämisessä ja tekoälyssä mahdollistavat harppauksia lääketieteessä.

Käynnissä oleva lääketieteen murroskausi edellyttää teknologiakumppaneiden ja terveydenhoidon ammattilaisten välistä vuoropuhelua jakamalla näkemyksiä mahdollisuuksista lääketieteen ja teknologian saralla.

Haluamme kuulla teidän ajatuksiasi ja kokemuksiasi aiheesta. Voit osallistua kansainväliseen keskusteluun Twitterissä käyttämällä #MicrosoftHealthcareStories-hashtagia.

 

Terveydenhuollon painopiste potilaaseen

Charles Alessi työskentelee kliinisenä johtajana HIMSS International -järjestössä, joka keskittyy terveydenhuollon parantamiseen teknologian avulla. Kuten monet muutkin terveydenhuollon ammattilaiset, Alessi tunnustaa muutoksen tarpeen. ”On miltei mahdotonta hallinnoida terveydenhuoltojärjestelmää väestön ikääntyessä. Henkilökohtaisten terveyspalveluiden tuottaminen on myös erittäin vaativa tehtävä. Terveydenhuollon painopiste siirtyy potilaaseen, ei terveydenhuoltojärjestelmän ylläpitoon.”

Huomion painottuminen potilaan tarpeisiin pakottaa tarkastelemaan terveydenhoitoa uudesta näkökulmasta. Alessi käyttää esimerkkinä milleniaaleja, jotka aiempiin sukupolviin verrattuna elävät terveellisemmin, käyttävät alkoholia maltillisemmin ja polttavat epätodennäköisemmin. He kärsivät kuitenkin entistä todennäköisemmin mielenterveysongelmista, mikä on lisännyt terveyteen vaikuttavien ulkopuolisten tekijöiden, kuten työpaikan ja stressitason merkitystä.

Alessin sanoin: ”Olemme alkaneet ymmärtää, että perinteiset lääketieteelliset seikat muodostavat enintään 10-20 prosenttia ihmisten hyvinvoinnista, mikä pakottaa tarkastelemaan asioita uudella tavalla. Meidän on otettava huomioon terveydenhuollon muut osa-alueet.”

Alessi uskoo, että lääkärin rooli ei ole enää kertoa potilaalle tämän pitää mitä tehdä, vaan seurata häntä läpi koko elämän. Uuden roolin omaksuminen edellyttää lääkäreiltä erilaisia ​​taitoja, erityisesti kykyä viestiä. Tämä voi olla haasteellista, sillä parhaat lääkärit eivät välttämättä ole luontaisesti parhaita viestijöitä. Alessin mielestä terveydenhuoltoalan pitäisi arvostaa muutakin kuin akateemisia saavutuksia, jotta voidaan varmistaa, että ammattitaitoiset lääkärit kykenevät lisäksi kommunikoimaan potilaidensa kanssa tavalla, joka kannustaa heitä huolehtimaan omasta terveydestään sekä tekee vaikeistakin asioista ymmärrettäviä.

Kuvassa on robotti, jota käytetään lasten hoidon tukena.

Karoliininen yliopistosairaala Ruotsissa tarjoaa hyvän esimerkin siitä, miten potilaille voidaan antaa erityishuomiota. Sairaala käyttää ystävällistä robottia syövästä kärsivien lasten hoidon tukena.

Robotti ei itse tarjoa käynnissä olevaan hoitoon uusia keinoja, mutta sen ystävällinen käytös sekä tapa pelien avulla kertoa lapselle tulevista hoitoprosesseista on vähentänyt merkittävästi lasten pelkoja. Lisäksi robotti auttaa vähentämään vanhempien stressiä ja tehostaa terveydenhuoltoa vähentämällä yhteen hoitokertaan vaadittavia resursseja.

Johtajana ja lääkärinä Karoliinisessa yliopistosairaalassa työskentelevän Lisa Karin Bergströmin mukaan ”emme aina kykene ennustamaan syövän puhkeamista tai onnistu sen etenemisen pysäyttämisessä, mutta voimme vähentää lapsen kokemaa ahdistusta ja auttaa häntä tuntemaan olonsa paremmaksi.”

Terveyskylässä apua saa kotisohvalta käsin

Potilaiden asettaminen etusijalle tarjoaa heille uusia työkaluja hoidon helpottamiseen ja entistä henkilökohtaisemman hoidon saamiseen.

Virtuaaliset sairaalat tarjoavat potilaille kätevän tavan seurata terveydentilaansa ja kommunikoida terveydenhuollon ammattilaisten kanssa kotoa käsin. Tämä säästää potilaiden aikaa ja vähentää matkustamista, mikä helpottaa erityisesti vanhusten elämää.

Suomessa Helsingin yliopistollisen sairaalan virtuaalinen Terveyskylä on erinomainen esimerkki terveydenhuollon tuomisesta potilaiden luokse. Microsoftin Azure-pilvipalveluun ja Dynamics 365:een perustuva palvelu tarjoaa tietoa ja tukea sekä potilaille että terveydenhuollon ammattilaisille. Potilailla on pääsy Terveyskylän virtuaalisiin taloihin, jotka on pyhitetty erilaisiin elämäntilanteisiin ja terveysongelmiin, kuten kivunhallintaan, kuntoutukseen, mielenterveyteen ja painonhallintaan.

Terveyskylän munuaisvaurioita käsittelevässä talossa työskentelevä nefrologian erikoislääkäri Virpi Rauta kertoo, että uusien toimintatapojen omaksuminen vaatii yhteistyötä yli rajojen.

”Meidän on päästävä eroon vanhoista tottumuksista, kun otamme käyttöön uusia työkaluja. Se on monitieteisestä työtä. Uuden munuaispalvelun luominen vaati yhteistyötä lääkäreiltä, IT-työntekijöiltä, sairaanhoitajoilta ja potilailta.”, Rauta kertoo.

Uusien palveluiden rakentamisessa tärkeää on lisätä potilaiden vaikutusmahdollisuuksia.  Terveyskylän munuaissairauksiin keskittyvä talo auttaa potilaita kertomaan omista kokemuksistaan sekä vertaistuen avulla tuntemaan, että tauti on hallittavissa. Potilaat kuuntelevat todennäköisemmin muita samanlaisia kokemuksia läpikäyviä ihmisiä, ja tämä samaistettavuus nostaa potilaiden mielialaa samalla kun he entistä todennäköisemmin todennäköisemmin noudattavat yhdessä laadittua hoito-ohjelmaa.

Teknologia tuo avun paikalle oikealla hetkellä

Skotlannissa teknologia auttaa tarjoamaan yksilöllistä hoitoa keuhkoahtaumatautia sairastaville potilaille. Tautia sairastavia ihmisiä on pelkästään Isossa-Britanniassa 1,2 miljoonaa ja se on toiseksi yleisin syy hakeutua sairaalahoitoon. Ilman asianmukaista hoitoa taudin oireet, kuten hengästyminen, hengitystietulehdukset ja krooninen yskä pahenevat, mutta uusi kokeilu tarjoaa potilaalle helpomman keinon hallita sairauttaan kotoa käsin.

Potilaat käyttävät Azure-pilvialustaan yhteydessä olevia puettavia laitteita, jotka valvovat heidän hengitystään. Koneoppimiseen perustuvia tekoälyalgoritmeja käytetään potilaiden jatkuvaan seuraamiseen sekä tunnistamaan ja ennustamaan automaattisesti esiin nousevia ongelmia, jotta terveydenhuollon ammattilaiset voivat vaihdella hoitokeinoja potilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Tämä ei ainoastaan säästä potilasta säännöllisiltä seurantakäynneiltä sairaalaan, vaan auttaa myös hälyttämään avun paikalle automaattisesti, mikäli potilaan tila huononee. Näin potilaalle voidaan taata oikea-aikainen hoito ja parempi elämänlaatu.

Projektiin osallistunut keuhkolääkäri Chris Carlin toteaa, että kokeilussa on ennen kaikkea ollut kyse hoidon toimittamisesta entistä nopeammin dataa hyödyntämällä. ”Jos voimme mahdollistaa potilaille kyvyn itse hallita sairauden tilaansa, voimme merkittävästi vähentää sairaalahoidon tarvetta. Itseohjautuva hoito voi auttaa heitä hallitsemaan omaa hengitystään, mukauttamaan tarvittaessa hoidon määrää, suosittelemaan uutta hoitoa tai ottamaan yhteyttä hengityssairauksien asiantuntijaan.”, Carlin kertoo.

Tekoälyllä eroon muinaisesta vitsauksesta – spitaalitaudista

Toisella puolella maailmaa taistellaan tekoälyn avulla spitaalitautia vastaan. Tauti on yksi vanhimmista ihmiskunnan tuntemista taudeista, mutta se koskettaa edelleen isoa joukkoa ihmisiä. Novartis-säätiö ja Microsoft kehittävät yhdessä tekoälypohjaista digitaalista terveystyökalua ja Leprosy Intelligent Image Atlas -tietokantaa auttamaan spitaalitaudin varhaisessa havaitsemisessa.

Maailmassa todetaan edelleen vuosittain yli 200 000 spitaalitautitapausta, joista valtaosa (80 prosenttia) havaitaan Brasiliassa, Intiassa ja Indonesiassa. Sairauden vakavuutta lisää se, että sitä on vaikea diagnosoida ja hoitamattomana se saattaa aiheuttaa potilaalle muita oireita ja levitä muihin ihmisiin.

Microsoft ja Novartis-säätiö tekevät Brasiliassa yhteistyötä Oswaldo Cruzin säätiön (Fiocruzin) paikallisten tutkijoiden kanssa kehittääkseen koneoppimisalgoritmin, joka anonymisoituja kuvia vertailemalla tutkii, onko potilaalla spitaalitauti.

Säästääkseen usein syrjäisillä maaseutualueilla asuvia potilaita pitkiltä sairaalamatkoilta projekti tähtää siihen, että potilaat voivat otattaa kuvat kotiseudullaan ennen kuin kuvat tutkitaan tekoälyohjelman avulla. Kuvavarannot ja tekoälyn lähdekoodi on tarkoitus tuoda myöhemmin julkisesti saataville, jotta spitaalitaudin tutkijat voivat edistää tutkimusta.

Novartis-säätiön johtaja Ann Aerts uskoo, että teknologia mullistaa taistelun tauteja vastaan.

”Terveys- ja teknologia-alan osaamisen yhdistäminen uudenlaisten terveysratkaisujen luomiseksi mahdollistaa sen, että voimme taistella uudenlaisin keinoin spitaalitautia vastaan. Taudin varhainen havaitseminen ja potilaan nopea hoitoon saaminen ovat yhdessä paras keino estää tautia leviämästä. Yhdessä Microsoftin kanssa kehittämämme työkalu spitaalitaudin diagnosoinnin nopeuttamiseen voi auttaa meitä pääsemään tästä muinaisesta vitsauksesta kokonaan eroon.”, Aerts päättää.

Tietojen avulla

Mikään edellämainituista terveydenhuollon edistysaskelista ei olisi mahdollista ilman datan ja pilven yhteispeliä. “Jos halutaan tarjota potilaille optimaalista hoitoa, kaikkien tahojen hallinnosta terveysalan työntekijöihin ja potilaisiin, on oltava näköyhteyden päässä toisistaan. Se ei onnistu ilman pilvipohjaista digitaalista alustaa, sillä terveydenhuollon osalta puhutaan niin monimutkaisista kokonaisuuksista.”, Charles Alessi HIMMS Internationalilta kertoo.

HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen uskoo, että terveydenhuollon tärkein tavoite on kaikkien palvelujen yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Tuominen kertoo, että nykyisellään potilaat käyttävät eri alustoja vieraillessaan Terveyskylässä, vastaanottaessaan hoidonjälkeisiä kyselyjä, varatessaan aikoja ja maksaessaan hoitolaskuja verkossa. ”Päällimmäinen visioni on, että koko ketju olisi saumaton ja toimisi yhtenäisellä alustalla. Potilaan näkökulmasta koko hoitoketjun pitää olla yksi polku”, Tuominen kertoo.

Data on tarvittava polttoaine sähköisille terveyspalveluille. Yksityisyydensuoja ja turvallisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita, sillä terveydenhuollossa käsitellään äärimmäisen sensitiviisiä potilastietoja.

Nicola Bedlington Euroopan potilasfoorumista toteaa, että ”potilaat ovat yleensä halukkaita jakamaan tietojaan edistääkseen lääketieteellistä tutkimusta, mutta se ei tee heistä välinpitämättömiä. Kaiken keskiössä ovat tietoturva, datan laatu ja datasäädösten noudattaminen. Siksi Euroopan potilasfoorumi ajaa uutta Data Saves Lives -aloitetta Euroopassa, jotta tietoisuus potilaille tärkeistä dataan liittyvistä näkökulmista lisääntyy.”

Töitä on tehtävä vielä enemmän, jotta potilaan ääni terveydenhuollon suunnittelussa saadaan selkeämmin kuuluviin.

Microsoftin näkökulmasta potilastietojen turvallisuus ja yksityisyys ovat ratkaisevan tärkeitä seikkoja.

”Emme voi mitenkään kuvitella uudenlaista terveydenhuoltojärjestelmää ilman luottamuksen rakentamista”, toteaa Microsoftin terveydenhuoltotoimialan Euroopan johtaja Elena Bonfiglioli. ”Loimme Microsoftin sisällä ohjausryhmän tarkastelemaan näitä haasteita. Yrityksenä suhtaudumme yksityisyyteen perustavanlaatuisena ihmisoikeutena. Ilman luottamusta ja läpinäkyvyyttä ei voi luoda eikä ottaa käyttöön innovaatioita”, Bonfiglioli toteaa.

Kuvassa on vauva synnytysosastolla.

Terveydenhuollon tulevaisuus

Loppujen lopuksi uusien teknologioiden ja ratkaisuiden keskiössä on ihmisiä, joille halutaan tarjota mahdollisimman terve elämä ja laadukkaat terveydenhoidon palvelut. Terveydenhoidon palveluissa asioivat ihmiset ovat usein erityisen haavoittuvia henkilöitä, jotka käyvät läpi vaikeita asioita elämässään. Turvallisuuden tunnetta ja hoidon vaikuttavuutta voidaan parantaa osallistamalla potilaat omaan hoitoonsa omasta kodistaan käsin, tuomalla heidät kuitenkin terveydenhuollon ammattilaisten avun ja valvonnan piiriin.

Microsoft Oy:n Health Lead Aleksi Kuitunen uskoo, että teknologia voi entisestään monipuolistaa terveydenhuoltoa.

”Teknologia voi tuoda hoitoon myös uuden empaattisen ulottuvuuden. Henkilökohtainen hoitopolku luo turvallisuuden tunnetta ja tuo hoidon paremmin potilaalle. Botit ja robotit voivat esimerkiksi lisätä yksin asuvien vanhusten turvallisuuden tunnetta tai parantaa lasten sairaalakokemusta. Vertaisryhmien kautta potilaat voivat olla yhteydessä muiden samassa tilanteessa olevien henkilöiden kanssa ja jakaa kokemuksiaan. Terveydenhoidon ammattilaisten aikaa on näin paremmin käytettävissä oikea-aikaisesti sitä eniten tarvitseville.”, Kuitunen kertoo.

Terveydenhoidon ammattilaiset voivat teknologian ansiosta työskennellä tehokkaammin potilaiden oireiden diagnosoimiseksi, auttaa potilaita parantumaan mahdollisimman hyvin ja parhaimmillaan ennaltaehkäistä sairauksia ennen kuin ne edes ilmaantuvat. Teknologiaa oikein hyödyntämällä hoito saadaan entistä henkilökohtaisemmaksi ja ennaltaehkäiseviä menetelmiä pystytään aktivoimaan paremman elämän saavuttamiseksi.

 

Lisätietoja:
Anne Alarotu
Viestintäjohtaja
Microsoft Oy
anne.alarotu@microsoft.com

 

 

Tags: , , , , ,