Kymenlaaksossa parannetaan palveluiden saavutettavuutta sairaaloiden mallinnuksilla ja mobiilisovelluksella, joka vapauttaa henkilökunnan aikaa asiakkaiden kohtaamiseen.
Kymenlaakson hyvinvointialue vastaa Haminan, Kotkan, Kouvolan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden sosiaali- ja terveyspalveluista. Sen keskeisenä tavoitteena on parantaa asiakkaiden kokemusta palveluista, ja tässä digitalisaatio on avainasemassa.
Digitaalisten palvelujen kehittämisen lähtökohtana on ollut Kymenlaakson hyvinvointialueen strategia – arjen tuen ja turvan takaaminen kymenlaaksolaisille elämän kaikissa vaiheissa. Digitaalisuuden avulla palvelut tuodaan lähemmäs kuntalaisia. Konkreettinen kehitysaskel on teknologiayhtiö Alinelta tilattu asiakaskokemusta parantava sovellus, KymenHVA mobiili, jonka kautta tiedot sosiaali- ja terveyspalveluista ovat asiakkaiden ja asukkaiden saatavilla kaikilla mobiili- ja digilaitteilla ympäri vuorokauden. Vastaanotolle saapuva asiakas voi esimerkiksi katsoa sovelluksesta, kuinka tutkimus- tai hoitotiloihin suunnistetaan rakennuksen sisällä.
”Kun hyvinvointialueet aloittavat toimintaansa, digitaalisia palveluita on useita. Kehittämämme sovellus tähtää siihen, että digitaalisia palveluita yhdistetään. Sekä hyvinvointialueiden omat että sidosryhmien sovellukset alkavat vähitellen kulkea käsi kädessä siten, ettei asiakas enää edes huomaa, mitä palvelua hän käyttää. Kaikki toimii saumattomasti yhteen”, Alinen Toni Aalto kuvailee sovelluksen tavoitteita.
Tavoitteena, että palvelu on yhtä lähellä kuin lähin puhelin
Kymenlaakson hyvinvointialue vastaanottaa kuukaudessa keskimäärin 140 000 puhelua. Niistä noin viidesosa koskee sitä, minne potilaan tai asiakkaan pitäisi mennä, kun hän saapuu vastaanotolle esimerkiksi Kymenlaakson keskussairaalaan. Lukuisat puhelut aiheuttavat lisätyötä ja ruuhkaa terveys- ja hyvinvointipalveluihin, jotka joutuvat painimaan rajallisten resurssien kanssa.
”Vastaanotolle tuleminen on monesti asiakkaalle suuri ja merkityksellinen asia. Läpikäytävien asioiden lista voi olla pitkä, ja vastaanottoaikaa voi olla odotettu kauan. Kun aika lähestyy, asiakkaan mieleen saattaa tulla kuitenkin lisäkysymyksiä: mihin minun tulee mennä, kuinka ehdin oikeaan paikkaan oikeaan aikaan”, kuvailee hallintoylilääkäri Annaleena Heikkilä Kymenlaakson hyvinvointialueelta.
Yhtenä KymenHVA-mobiilisovelluksen keskeisenä tavoitteena onkin vähentää henkilökunnan tarvetta vastata puhelimeen ja ohjeistaa saapuvia asiakkaita tarjoamalla asiakkaille näiden tarvitsemat tiedot digipalvelussa. Tämä lyhentäisi puhelinpalvelun jonotusaikoja ja vapauttaisi henkilökuntaa muihin työtehtäviin.
Hyvinvointialueiden tekniset tarpeet kehittyvät nopeasti – Microsoft Azure joustaa
Hyvinvointialueiden ollessa alkutaipaleellaan on todennäköistä, että niiden sovelluksiin tulee lähivuosina kohdistumaan paljon muutos- ja täydennystarpeita. Aallon mukaan tämä on yksi syistä sille, miksi se päätyi rakentamaan sovelluksensa Microsoft Azuren pohjalle.
”Kun rakennamme sovelluksen Azure-pohjaiseksi, voimme olla varmoja siitä, että sovellusta voi laajentaa juuri siihen suuntaan kuin haluamme, ja että pystymme tekemään juuri sellaisia toimintoja ja ratkaisuja, joita haluamme”, Aalto kertoo.
”Meille oli selvää, että haluamme Alinen sovelluksen tuottajaksi, koska ratkaisu on rakennettu Azuren päälle, mikä meille merkitsee korkeaa käytettävyyttä ja turvallisuutta”, Kymenlaakson hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Matti Ahola korostaa.
Sairaaloiden mallinnukset, eli digitaaliset kaksoset
Kymenlaakson hyvinvointialue on hyödyntänyt digipalveluiden kehittämisessä edistyksellisiä teknologioita – Kotkan ja Kouvolan sairaaloista toteutettiin digitaaliset kaksoset.
”Meihin teki suuren vaikutuksen, että Kymenlaakson hyvinvointialue halusi lähteä alansa innovaattorina kehittämään ensimmäisten joukossa hyvinvointialueen kiinteistöistä digitaalisia kaksosia”, kertoo mallinnukset suunnitelleen ja toteuttaneen Sulavan konsultti Veli Kynsijärvi.
Digital twin eli digitaalinen kaksonen koostuu sensoreiden keräämästä datasta ja simulointiohjelmista, jotka yhdessä datan avulla pystyvät mallintamaan fyysisen kohteen tai prosessin. Mallinnuksia voi tehdä esimerkiksi ihmisten liikkeistä, koneista, rakennuksista tai järjestelmistä ja niitä on käytössä jo useilla eri aloilla, kuten teollisuudessa, liikenteessä ja terveydenhuollossa. Mallin avulla voidaan muun muassa tarkkailla, suunnitella ja optimoida kohteen tai prosessin toimintaa ennen fyysisiä toimenpiteitä. Lisäksi visuaalinen malli auttaa hahmottamaan mahdolliset vikatilanteet ja nopeuttaa niihin reagoimista.
Kymenlaakson mallinnusprojektissa lähdettiin liikkeelle määrittämällä skannattavat kohteet sekä kohteiden erityispiirteet, jonka jälkeen Sulavan konsultit skannasivat sairaalarakennukset lidar-etäisyysmittaustekniikkaa hyödyntäen. Tämän jälkeen mallinnukset siirrettiin pilveen ja niihin on tuotettu tiedottavia ja mallinnuksen sisällä liikkumista helpottavia ohjeistuksia. Valmiiden mallinnuksien päälle on turvallista kehittää ja tuottaa kymenlaaksolaisille juuri heidän tarvitsemiaan digitaalisia palveluita.
”On ollut upeaa työskennellä yhdessä ja innolla jatkamme kehitystyötä tästä eteenpäin”, Kynsijärvi kiteyttää.