Suomalaiset yritykset ja organisaatiot toimialasta riippumatta ovat isojen muutosten äärellä. Pandemia vauhditti digitalisaatiota ja työn murrosta, joita generatiivisen tekoälyn läpimurto on edelleen kiihdyttänyt. Ukrainan sota, inflaatio ja kuluttajakysynnän muutokset ovat mullistaneet monien toimialojen liiketoimintaympäristöä. Yritysjohdolta vaaditaan nyt rohkeutta uudistua ja johtaa uudistumista – ja samalla myös aidosti monimuotoista ja -äänistä, osallistavaa johtajuutta.
Olen pitkän urani varrella seurannut, kokenut ja johtanut lukuisia muutoshankkeita. Niistä onnistuneimpia yhdistää muutoksen johtaminen empaattisesti, ihmisiä kuunnellen, sekä muutoksen kytkeminen osaksi organisaation tarkoitusta, ”purposea”.
Ole oma itsesi
Fujitsun tuoreen globaalin Sustainability Transformation Survey 2023 -raportin mukaan menestyneimmät organisaatiot ovat panostaneet muutoshankkeissaan empatiaan, henkilöstön monimuotoisuuteen ja inkluusioon ja kertovat sen parantaneen työntekijöiden sitoutumista ja tuottavuutta.
Kaikissa muutoksissa on viime kädessä kyse ihmisistä. Uusia organisaatiokaavioita esitellessä voi tuntua helpommalta puhua resursseista kuin yksittäisen toimipisteen yksittäisistä työntekijöistä, mutta mitä suurempi ja vaikeampi muutos, sitä tärkeämpää on, että johtaja laittaa itsensä likoon ja johtaa omalla persoonallaan. Jouduin itse tekemään kovia päätöksiä viime vuonna, kun yhtiömme kannattavuutta piti parantaa. Ei ollut helppoa puhua tarvittavista muutoksista ihmisten edessä ilman yritysjargonin suojakuorta, mutta se oli tilanteessa oikea ratkaisu.
Muutos, jolla on merkitys
Tutkimusraportistamme käy ilmi, että menestyneimmistä organisaatioista noin 90 prosentilla on kestävään kehitykseen sidottu päämäärä, josta ne viestivät aktiivisesti ja yhdenmukaisesti eri sidosryhmille.
Ihmiset on helpompi innostaa muutokseen mukaan, jos he ymmärtävät, minne ollaan matkalla ja miksi. Kytke siis muutos organisaation toiminnan tarkoitukseen ja strategiaan, ja pidä nämä johtotähtenä muutokseen liittyvissä toimenpiteissä.
Monissa organisaatioissa saattaa olla käynnissä useita samanaikaisia muutoshankkeita, niin pieniä kuin suurempiakin, ja osalla ihmisistä henkilökohtainen muutoskiintiö alkaa tulla vastaan. Onkin äärimmäisen tärkeää viestiä muutoksesta usein ja systemaattisesti ja pitää viesti riittävän yksinkertaisena. Henkilöstön ei voi olettaa omaksuvan kaikkea tietoa yhdessä all-hands-tilaisuudessa.
Menestyksekkäitä muutoshankkeita myös johdetaan systemaattisesti kaikilla organisaation tasoilla. Kun muutos on sidottu yrityksen toiminnan merkitykseen ja strategiaan, sille voidaan asettaa seurattavat tavoitteet ja mittarit. Ensin johtoryhmässä, sitten tiimeissä on hahmotettava, mitä tämä muutos tarkoittaa meille, miten se näkyy tavoissamme toimia, miten tekemisen pitää muuttua. Fujitsunkaan uudistuminen asiakaskeskeiseksi, ketteräksi ja ennen kaikkea ihmiset mukaan ottavaksi taloksi ei olisi ollut mahdollista ilman johtajuuden muutosta.
Muutos on matka
Moni uudistus kaatuu siihen, että johto alkaa hätäillä, kun muutosvauhti tuntuu liian verkkaiselta. Aito transformaatio on kuitenkin pitkä prosessi, organisaation kulttuurin muutos ei tapahdu yhdessä yössä – tai edes kvartaalissa.
Johtajan pitää toimia muutoksessa roolimallina, mutta yksi nainen tai mies ei tee muutosta. Transformaatiota tukevia muutosagentteja voi löytyä organisaatiosta yllättävistäkin paikoista, heille pitää luoda tilaa toimia ja antaa omistajuutta ajaa muutosta.
Hyvä muutosjohtaja on kuin opettaja tai matkanjohtaja – johda siis ihmisten oppimista ja pidä muutoksen tavoitteet kirkkaana ihmisten mielissä, mutta älä anna heille liian valmiita vastauksia. Auta ihmisiä itse oivaltamaan, mitkä ovat parhaat keinot muutoksen toteuttamiseen.
Kirjoittaja: Hanna Kivelä
Hanna on Fujitsu Finlandin toimitusjohtaja. Hän on vienyt teknologian ja koko toimialan kehitystä eteenpäin globaalisti. Hanna sai vuonna 2023 Microsoftin ensi kertaa jaetun Power Women in Tech -tunnustuksen. Hän on edistänyt aktiivisesti naisten tasa-arvoa teknologia-alalla myös hallitustyöskentelyn kautta sekä kannustanut esimerkillään muita naisia ja tyttöjä teknologiauralle. Hanna on merkittävä vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa ja osallistuu aktiivisesti julkiseen keskusteluun liiketoiminnasta ja teknologiasta. Hän toimii teknologia- ja muutostehtävissä monien organisaatioiden hallituksissa ja vaikuttaa siten suomalaisen elinkeinoelämän ja teknologia-alan kehitykseen.
Haluatko kuulla lisää Hannan ajatuksista? Kuuntele Hannan jakso Teknologian Supervoimat -podcastissa nyt Spotifysta!