Uusimman Work Trend Index -tutkimuksen mukaan suomalaisessa työelämässä on käynnissä siirtymävaihe, jossa haetaan toimivia hybridityön malleja. Vaikka lähes 40 prosenttia suomalaisista yritysjohtajista suunnittelee palauttavansa kaikki työntekijät kokoaikaisesti takaisin toimistoihin, ei entiseen ole paluuta.
Kun loputkin organisaatiot siirtyvät etätyöstä hybridimalliin, yksi asia on varmaa: Etätöihin vuonna 2020 siirtyneiden ihmisten työtavat eivät ole toimistolle palatessa entisellään. Microsoftin tuore Work Trend Index -raportti osoittaa, että työntekijät niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa haluavat joustavampaa työelämää ja suunnittelevat tekevänsä urallaan muutoksia, jotka palvelevat aiempaa vahvemmin heidän henkilökohtaisia tavoitteitaan ja hyvinvointiaan. Samalla osa johtajista haluaa työntekijöiden palaavan takaisin toimistolle ja kipuilee uusien työntekijöiden sitouttamisen kanssa. Tutkimukseen osallistui 31 000 työntekijää 31 maasta. Suomen maakohtaiseen kyselytutkimukseen osallistui noin tuhat työntekijää.
”Hybridityöstä on muodostumassa pysyvä osa suomalaista työelämää. Organisaatioiden ja niiden johdon on kuitenkin ratkaistava vielä monia suuria kysymyksiä: Mikä on jatkossa toimiston rooli arjessa? Miten rakennamme sosiaalista pääomaa digitaalisessa maailmassa?” Microsoftin Modern Workplace -tuotemarkkinointipäällikkö Kalle Saarikannas sanoo. ”Hybridityö vaatiikin organisaatioilta panostamista niin työkulttuurin kehittämiseen kuin hybridityötä helpottavien teknologioiden hyödyntämiseen. Parhaimmillaan teknologia yhdistää digitaalisen ja fyysisen maailman saumattomaksi kokonaisuudeksi, jossa jokainen työntekijä voi osallistua ja vaikuttaa huolimatta siitä, missä, milloin ja miten hän työskentelee.”
Microsoftin tutkimusraportti nostaa esiin viisi hybridityön keskeistä trendiä:
1. Työntekijät punnitsevat arvojaan uudelleen
Etä- ja hybridityö ovat muuttaneet sitä, miten, missä ja milloin työtä tehdään. Myös se, miksi työtä tehdään, on murroksessa: entistä useammat pohtivat, mitä haluavat työltään ja mitä he ovat valmiita uhraamaan sen eteen.
Tutkimukseen osallistuneista työntekijöistä 43 prosenttia Suomessa (ja 53 % globaalisti) on valmiimpia asettamaan terveytensä ja hyvinvointinsa työn edelle kuin ennen pandemiaa. Eikä irtisanoutumisiltakaan vältytä: 47 prosenttia suomalaisista nuorempien ikäluokkien edustajista harkitsee vaihtavansa työnantajaa vuoden aikana.
2. Esihenkilöt tasapainoilevat johdon ja työntekijöiden vaatimusten välillä
Esihenkilöillä ja tiiminvetäjillä on tarkka näkymä yritysten työntekijöihin, heidän arkensa haasteisiin sekä uusien työnteon tapojen synnyttämiin tarpeisiin. Tiedosta ei ole kuitenkaan hyötyä, jos heidän ei anneta toimia tuon tiedon pohjalta. Tutkimuksen mukaan suomalaisista tiiminvetäjistä 54 prosenttia kokee, ettei johto ole ajan tasalla työntekijöiden arjesta, ja 66 prosenttia haluaisi tehdä enemmän muutoksia tiimeissään, mutta heillä ei ole siihen riittävästi vaikutusvaltaa tai resursseja.
Samalla kun työntekijät toivovat työelämältä enemmän joustoa, 39 prosenttia tutkimukseen osallistuneista suomalaisista yritysjohtajista sanoo, että heidän yrityksensä suunnittelevat vaativansa työntekijöiden paluuta kokonaan toimistolle seuraavan vuoden aikana. Globaalisti osuus on tätäkin suurempi, 50 prosenttia.
3. Johtajien täytyy tehdä toimistosta työmatkan arvoinen
Tutkimukseen osallistuneista hybridityötä tekevistä suomalaisista 44 prosenttia (ja globaalisti 38 %) kokee suurimmaksi haasteekseen, ettei tiedä, milloin heidän tulisi työskennellä etänä ja milloin toimistolla. Samaan aikaan vain 29 prosenttia suomalaisjohtajista on laatinut tiimikohtaiset linjaukset sille, millaisissa tilanteissa työntekijöiltä toivotaan fyysistä läsnäoloa.
4. Joustava työ ei tarkoita, että ollaan jatkuvasti tavoitettavissa
Microsoft 365 -palveluiden globaalin datan mukaan Teams-palaverien ja chat-viestien määrä kasvaa edelleen. Teams-palavereissa vietetään yhtä paljon aikaa kuin vuosi sitten, eli keskimäärin yli 252 prosenttia enemmän kuin maaliskuussa 2020. Työajan jälkeen tehtävä työ on lisääntynyt 28 prosenttia ja viikonloppuisin tehtävä työ 14 prosenttia.
”Johtajien tulee luoda uusia käytäntöjä ja asettaa rajoja, jotka suojelevat työntekijöitä iltoihin ja viikonloppuihin venyviltä työpäiviltä. Pandemian aikana on kuitenkin opittu jonkin verran hyvääkin: esimerkiksi lounasaikana pidettävien palaverien määrä on vähentynyt”, Saarikannas huomauttaa.
5. Sosiaalisuus työssä on erilaista hybridiaikana
Yksi etätyön tuntuvimmista ulottuvuuksista on sen vaikutus ihmissuhteisiin. Kyselytutkimukseen osallistuneista suomalaistyöntekijöistä 59 prosenttia on kokenut olonsa yksinäisemmäksi hybridityöhön siirtymisen jälkeen. Suomalaisjohtajista 65 prosenttia pelkää, etteivät uudet työntekijät saa riittävästi tukea työhönsä hybridi- tai etätyössä. Noin puolet uudessa työssä pandemia-aikana aloittaneista harkitsee työpaikan vaihtoa.
“Tämä käynnissä oleva työn murros on ainutlaatuinen mahdollisuus organisaatioille uudistua. Määrätietoisen hybridityöstrategian luominen avaa yrityksille uusia mahdollisuuksia tulevaisuutta varten,” Saarikannas summaa.
Tietoa tutkimuksesta
Edelman Data x Intelligence -tutkimusyhtiön Microsoftille toteuttamaan Work Trend Index -työelämätutkimukseen osallistui 31 000 työntekijää 31 maasta. Vastaajista noin tuhat oli Suomesta. Kyselytutkimus toteutettiin verkossa tammi–helmikuussa 2022. Lisätietoja tutkimuksesta löydät Microsoftin globaalilta Work Trend Index -sivustolta. Suomen maakohtainen tutkimusraportti ladattavissa täältä.
Lisätietoja
Pekka Isosomppi
Viestintäjohtaja, Microsoft Oy
puh. 0405162399
[email protected]